Näin kirjoittaa asiasta juristi Sakari Timonen: ”Vuosikausia olen kirjoittanut kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista. Olen sanonut, että siihen ei saa painostaa ketään uhkaamalla työttömyysturvan menetyksellä. Olen sanonut, että sitä ei saa käyttää kunnan säästökeinona. Olen sanonut, että aktivointisuunnitelma ei saa olla sanelua, vaan sen on oltava työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja työttömän yhteinen sopimus, jolla työ- tai toimintakyvyltään rajoittunut henkilö ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata terveitä ja työkykyisiä, vaan heille on tarjottava palkkatyötä tai muita palveluja.” Lue koko juttu tästä

Apulaisoikeusasiamies Pölönen arvostelee kuntien menettelyä kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamisessa

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-polonen-arvostelee-kuntien-menettelya-kuntouttavaan-tyotoimintaan-ohjaamisessa

Eduskunnan oikeusasiamies vastaanotti ajalla syyskuu 2017–elokuu 2018 seitsemän kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa kantelua. Kanteluissa on arvosteltu kuntia muun muassa siitä, että työtön on velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla vastoin palvelutarvettaan. Osa kantelun kohteena olevista kunnista on perustellut kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamista muun muassa sillä, että kunta maksaa osan pitkään työmarkkinatukea saaneiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja sitä, että kuntouttavalla työtoiminnalla korvataan virka-/työsuhteessa tehtävää työtä, on arvosteltu.

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Siinä ei synny virka- eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta, jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Apulaisoikeusasiamies (AOA) Pasi Pölönen toteaa, että sopivien julkisten työvoimapalvelujen puute ei ole riittävä peruste ohjata henkilö kuntouttavaan työtoimintaan. Myöskään se seikka, että työttömyys tai työmarkkinatuen maksaminen on jatkunut pitkään ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Jos henkilö on työttömyysetuuden menettämisen uhalla velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan vastoin palvelutarvettaan, työtoimintaan ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden (tarkoitussidonnaisuuden periaate ja objektiviteettiperiaate) vastaisesta menettelystä.

AOA on lisäksi kiinnittänyt huomiota aktivointisuunnitelman tekemistä ja sisältöä koskeviin säännöksiin. Aktivointisuunnitelmiin ei oltu kirjattu kaikkia lain edellyttämiä asioita.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisut EOAK/5424/2017 ja EOAK/274/2018 on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Päivi Pihlajisto, p. 09 432 3388.

Lue lisää aiheesta

ETVK:n Moite ja kysymykset STM:lle, Kelaan, Kuntaliittoon ja Kilpailuvirastoon 17.8.2018

ETVK esitti kuntouttavien työpajojen tarkastusvaatimuksen STM:lle

ETVK teki kantelun Lohjan kaupungista- Harvinaisen laitonta …