Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin sopimuspetoksilla ansainnat julkinen valta turvaa verovaroilla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan työntekijöiden tai yrittäjien toiminta ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja on laitonta. Suomessa kansalaisilla sopimuksilla teetettävistä ilman jälkikäteisiä oikeudensuojakeinoja laittomuus vältetään ainoastaan sopimuksen etukäteisillä oikeudensuojakeinoilla työssäoppimisen ammattitutkinnoilla.  

Kreikkalaisen oikeusoppineen mukaan sivistysvaltioissa kansalaisten keskinäinen oikeudenmukaisuus voidaan arvioida ranskalaisen juristin Montesquieu kehittämän valtiovallan kolmijaon tavoittein. Kolmijako koostuu lainsäädäntö- ja toimeenpano- sekä riippumattomasta tuomiovallasta.   Perustuslaissa turvatut perusoikeudet tulevat kansalaisten kesken muodollisesti tehtävässä ensimmäisessä oikeudenmukaisuuden jaossa lainsäädännön perustein. EY tuomioistuimen mukaan toiminnalla ei ole mitään lainsuojaa, joka ei perustu valtiosääntöperinteeseen kuuluvaa kansalaisten perusoikeussuojaa.  

Toinen oikeudenmukaisuuden jako aritmeettisesti toteutetaan lainsäädännön toimeenpanemisesta kansalaisten kesken tehtävillä sopimuksilla. Laillisen ammattitutkinnon omaavat päättävät ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevilla tekijöillä ilman täyttä korvausta ja ilman uhkaa jälkikäteisistä oikeudensuojakeinoista.  

Kolmas oikeudenmukaisuuden jako arvioidaan muodollisesti lain mukaan vain vaatimuksesta riita-asiana toimivaltaisissa viranomaisissa ja/tai oikeusistuimissa. Sivistysvaltioissa oikeusistuimen päätöksellä voidaan sopimuksien laittomuudet mahdollistavat lainsäädännöt korjauttaa. Suomessa sopimuksen riita-asioissa ns. apuvelvoitteiden (laillisuusvelvoite, ammattitutkinto) tietoisissa laiminlyönneistä ei ole mitään oikeusseuraamuksia.

Suomessa voidaan vaatia noudatettavaksi Rooman yleissopimuksen mukaan esimerkiksi Saksan työlainsäädäntö. Yleissopimus ja laki saatetaan voimaan Rooman yleissopimuksen osalta. Asetus, sopimus ja laki tulevat voimaan 1.4.1999. (UM lainsäädäntöneuvos Wrede 1341 5711) http://ue.eu.int/pesc/human_rights/fi/99/main5.htm

Kreikkalaisen Periklesin (n. 495-429 eKr.) mukaan ammattia harjoittava mies, joka ei osallistunut valtiollisiin tehtäviin, oli kelvoton itselleen ja yhteiskunnalle. Aristoteleen mukaan taitajalla täytyy olla hallussa vahva työn vaatima teoreettinen tausta. Skolastisen logiikan ammatinharjoittajat rajoittivat tekijöiden tietämyksen pelkästään siihen, että nämä kykenivät ilman omaa ajattelua kaikin lihasvoimin suoriutumaan tehtävistään. Ruotsi-Suomen monisatavuotinen 1249 -1809 säätyvalta turvasi vuoden 1789 valtiopäivillä kuninkaan ikuisiksi ajoiksi myöntämät ammatinharjoittamisen ja kaupankäynnit erioikeudet. Venäjän autonomian aikana virallisen ruotsin ja venäjän kieli turvasi erioikeudet omaaville rahvaan eli suomalaisten taloudelliset hyväksikäytöt.

EU tuomioistuimen edellyttämä työnteon ja yrittäjyyden laillisuus perustuu saksalaisten yli 2000 vuotta vanhaan työssäoppimisen ammattitutkintojärjestelmään. Tämä turvattiin vuonna1958 perustetun Euroopan yhteisön (EY) kansalaisten perusvapaudeksi. Eurooppaan rauhaa turvaaman perustetun EY kansalaisten perusvapauksien vastaisesti voivat muut jäsenmaat kuin Saksa sopia komission kanssa. Saksalaisten toisen maailmansodan voittajavaltioiden valvoman Saksan peruslakia ei voida julkisen vallan nojalla loukata syyllistymättä ILO:n sopimuksen, Pariisin rauhansopimuksen, EY perustamissopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti laittomuuteen.   Saksan presidentille maksetaan palkkaa siitä, ettei tämä allekirjoita kansallista tai eurooppaoikeutta, joka loukkaa saksalaisten työssäoppimisten ammattitutkinto-oikeuksia.

Jäsenmaiden kansallisen perusoikeusturvan tason ollessa yhteisöoikeutta heikompi, tulevat vaatimuksista kansallisten säännösten sijasta sovellettaviksi paremman turvan antavat eurooppasäännökset. Saksalaisille on sopinut muiden jäsenmaiden komission toimivallan nojalla kansalaisillaan teettämät EY-oikeuden (Saksan peruslaki) vastaiset laittomuudet, joka on estänyt asianosaisissa jäsenmaissa kuluttajapalvelusten ja –tuotteiden lailliset markkinoinnit. Koko maailma tietää ja haluaa maksaa Made in Germany palvelut ja tuotteet, joilla ainoina on myös lailliset kuluttajatakuut.

Säätyvallan uhkana oli, että suomenkieliset ilman omia tunnustettuja oikeuksia olisivat voineet viranomaisissa vedota EU:n kansalaisilleen turvaamiin saksalaisiin perusoikeuksiin. Tämä olisi turvannut suomenkielisten oikeudet työssäoppimisen ammattitutkinnoissa, jonka nojalla vahvimman oikeuden suoja takaa sopimuksilla täyden ansion ja riita-asioissa vahingonkorvaukset sekä vaatimuksista vastapuolen rangaistukset. Pelastus oli EY:n perustamissopimuksen 102 nojalla valtioneuvoston toimivalta loukata suomenkielisten EY-oikeuksia valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. EY-oikeuden turvaamat työssäoppimisten ammattitutkinto-oikeudet suomenkielisiltä salasi koko poliittisen uran ajan SAK:n palkkalistoilla ollut rikosoikeuden juristi Tarja Halonen.

Holkerin hallituksen 1987-1990 tasa-arvoministerinä Halonen asetti suomenkielisten perusoikeuksien kirjoittamiseksi perustetun perusoikeuskomitean puheenjohtajaksi 1989-1992 vankiloiden ylijohtaja Långin. Tämä toimi Ihmisoikeusliitto ry:n puheenjohtajana 1988-1995. Kirjaamalla EY-oikeuksien vastaavuudet Suomen perustuslakiin ilman viranomaisten toimeenpanosäännöstöä jäivät suomenkielisiltä toteutumatta niin EY-oikeudet kuin näiden loukkauksista vaadittavat vahingonkorvauksetkin. Tarja Halonen on lakimiehenä, kansanedustajana, ministerinä ja presidenttinä voinut laillisesti laskuttaa suomenkielisillä teettämistään laittomuuksista ja petoksista. Valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin laajenivat vertikaaliset ja horisontaaliset sopimuspetokset kotimarkkinoita hyväksikäyttäen, koska suomenkielisillä ei ole ollut EU-oikeuksiensa loukkauksista laillisia oikeudensuojakeinoja.

EY:n perustamissopimuksen 86 (2) artiklan nojalla kansallisen oikeusjärjestyksen tavoittein voidaan rajoittaa yhteisön oikeutta, jos kyseessä olevalla yrityksellä ei ole mahdollista keinoa suoriutua erikoistehtävänsä hoitamisesta. Suomessa laillisen ammattitutkinnon omaavat ovat voineet ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevia hyväksikäyttää sopimuksilla ilman täyttä korvausta ilman mitään uhkaa jälkikäteisistä oikeudensuojakeinoista. Tekijät syyllistetään laittomuuteen hankkiessaan elantoa työntekijänä tai yrittäjänä itselleen ja/tai perheelleen ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja. EU tuomioistuimen mukaan työntekijöiden ja yrittäjien ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja perustuslain vastaisena toimintana on laitonta. Näissä palveluissa ja tuotteissa eivät kuluttajasuoja ole voimassa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimivaltana kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset turvasivat vientimarkkinoiden oikeudet artiklan 86 nojalla. Suomenkielisten edunvalvontaansa perustamat yhdistykset sitouttivat jäsenistönsä elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaisesti vientimarkkinavoimien sopimuspetoksiin. Nämä turvattiin poistamalla kilpailunrajoituslaista rikosoikeuden sanktiot. Tarkoitus oli estää poliisia tutkimasta, syyttäjää syyttämästä ja tuomaria tuomitsemasta sopimuspetoksista. Markkinavoimien vahvimman oikeuden sopimuspetossuojan toimivaltana alistettiin laintasoisesti sopimuksissa velvoittavilla EU asetuksilla lakia alemmantasoisten direktiivien oikeusvaikutuksissa toimivaltaiset virkamiehet ml. käräjäoikeus. Lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavia EU-asetuksia on säädetty kaksinkertainen määrä kuin mitä on lainsäädännöllä toimeenpantuja direktiivien oikeusvaikutuksia.

Markkinavoimien sopimuspetoksilla ansainnat oli turvattava estämällä laillisten ammattitutkintojen saatavuus, koska ilman laillista ammattipätevyyttä olevien vilpittömän mielen turvin voitiin sopimukset päättää ilman täyttä korvausta ja jälkikäteisiä oikeudensuojakeinoja. Sopimuksen apuvelvoitteisiin sisältynyt ammattioikeuden laiminlyönneistä ei ole ollut mitään oikeusseuraamuksia. Tämä oli oikeuttanut markkinavoimat päättämään sopimukset yksipuolisesti ilman täyttä korvausta ja ilman mitään oikeusseuraamuksia. SAK:n puheenjohtaja 1990-2009 Ihalainen laiminlöi avoimilla työmarkkinoilla ammattiliittojen jäsenistöjen työssäoppimisen ammattitutkinto-oikeudet valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.   Työsopimuksissa työnantajia velvoittava direktiivi 92/51/ETY työllistettyjen työssäoppimisen ammattitutkinnoista esti markkinavoimien liiketoimintapetoksien teettämiset suoraan työntekijöillä. Vuoden 1994 arvonlisäverojen vähennyskelvottomuus lakisääteisten työllistämiskustannusten osalta rajoitti kotimarkkinoilla työllistämistä.

Markkinavoimien liiketoimintapetoksien päättämiset nolla- ammattisuojan yrittäjille valmistettavilla toimialan laatujärjestelmien auditoinneista myönnettävillä sertifikaateilla perustuu Korkeimman oikeuksien päätöksiin. Yrittäjinä ja työnantajina nämä syyllistyvät direktiivin 92/51/ETY nojalla hankittavien ammattitutkintojen laiminlyönneissä rikoslain 47 § § mukaan työrikoksiin.   Valtiovallan tuli EY:n perustamissopimuksen 249 varmistaa, että toimialojen työehtosopimuksilla ovat toteutettu työllistettyjen ammattitutkinnot. EY:n perustamissopimuksen artiklan 92 (2) tavoitteita kansallisten jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi ei sovelleta veroja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta eikä työntekijöiden oikeuksia tai etuja koskeviin säännöksiin tai määräyksiin. Ammattitaitoisimmat ovat effet utile oikeuskäytännön mukaan vedonneet EU-oikeuden säännöksiin ilman kansallisia toimeenpanojakin mitä tahansa julkisen vallan elintä vastaan.

Suomessa ruotsinkielisten ammatinharjoittamisen oikeuksia ei ole kansallisesti lainsäädännöillä eikä työehtosopimuksilla laiminlyöty, koska ruotsinkielellä olisi loukattu ruotsalaisten ammatinharjoittamisen oikeuksien itsenäisenä yrittäjänä. Ruotsinkieliset hankkivat Suomesta itselleen alihankintayritykset, joiden tuotteet nämä markkinoivat vientiin. Valtion ja vientituoteyritykset siirrettiin pörssiin tai myytiin ulkomaisiin omistuksiin markkinavoimien pelureiksi.  Ulkomaiset pankit rahoittavat Suomen kotimarkkinoita hyväksikäyttäviä b2b vientiyhtiöitä valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.  Ruotsin kansantalous on tuottavampi kuluttajapalveluissa ja –tuotteissa kuin Suomen talous b2b tuotteissa.

Pääministeri Ahon hallituksen 1991- 1994 oikeusministeri Pokka asetti perusoikeuskomitean työtä johtamaan Långin tilalle KHO presidentin Pekka Hallbergin, joka valmisti vuoden 1995 kuntalain. Aho lakkautti EU-oikeuksissa toimivaltaisten korkeimman oikeuden jäsenistä koostuneen laintarkastuskuntaa velvoittavan lain 1693/1992. Tämän tilalle valtioneuvoston alaiseksi perustettu tarkastustoimisto hyväksyi lainsäätäjän suomenkielisten EU-oikeuksien laiminlyönnit. Oikeusministeriön alaisen tarkastustoimiston ruotsinkielisten enemmistö turvasivat viranomaisissa suomenkielisiltä salatut EU-oikeudet ruotsinkielisille kansalaisille.

Toteutuiko Långin pyrkimys suomalaisille DDR:n perustuslain kansalaisilleen kirjoitettujen perusoikeussäännöstön toimeenpanosta Hallbergin toimesta Suomessa? Kokoomuksen kansanedustajat vitsailivat Halosen asettaman perusoikeustoimikunnan kirjoittavan DDR kansalaisilleen turvaamia perusoikeuksia. Berliinin muurin kaatumisen ansiosta DDR:n kansalaiset saivat Länsi-Saksan kansalaisten peruslain turvaamat perusoikeudet.

Ruotsinkielisen demariyhdistyksen jäsenistä Paavo Lipponen pääsi SDP:n puheenjohtajaksi v. 1993, kun Sundqvistin oli luovuttava tästä STS pankin 65 miljoonan vahingonkorvausvaatimuksien takia. Lipposen hallituksen valtiovarainministeri Arja Alho sai palkaksi kenkää tämän vapauttaessa Sundqvistin lähes kokonaan vahingonkorvauksista. Pääministeri Lipposen I hallituksen 1995-2000 Suomen EU -jäsensopimusvelvoittein vuoden 1919 hallitusmuodon perusoikeusjärjestelmä (HM II luku) uudistettiin perusteellisesti 1.8.1995 voimaan tulleella lailla 969/1995.

KHO presidentti Hallbergin valmistaman vuoden 1995 kuntalain mukaan noudatetaan kansalaisten perusvapauksien osalta sääty-yhteiskunnan aikaisia kunnan jäsenperusteita. Nämä pysytettiin muuttumattomina vuoden 1865 MkunA ja vuoden 1873 KkunA säännöksin poislukien ammatin- ja elinkeinonharjoittamisen oikeudet, jotka siirrettiin perustuslain tavoittein toimeenpantaviksi. Sääty-yhteiskunnan aikaiset ammatinharjoittamisten ja kaupankäyntioikeudet jäivät sopimuksilla vahvimman oikeuden suojan nojalla velvoittaviksi. Suomessa Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teorian tavoitetta muuntaa työntekijöiden ja yrittäjien epäsuora taitotieto suoraksi tietotaidoksi tarkoitti työssäoppimisen ammattitutkintoja.

Kauppa- ja teollisuusministeriön valtuuttamana ammattikirjoissa 1954 toimivaltainen ollut Pienteollisuuden Keskusliitto lakkautettiin syksyllä 1995. Mestari- ja kisällitoiminnot siirrettiin kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen saman vuoden elokuussa perustetulle Mestarikiltaneuvosto ry:lle. Tämä on Suomen Yrittäjien perustajajäsen. Paavo Lipposen hallituksen 1998-1999 oikeusministerinä toiminut Jussi Järventaus on ollut 1996 lähtien Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Talous- ja sosiaalikomitea mukaan pk-yrityksille, ammattiyhdistyksille ja kuluttajaliitoille taataan myös taloudellista apua eurooppalaisten standardien valmisteluun sekä sovellukseen ja levittämiseen osallistumisen mahdollistamiseksi. ”Tekniset standardit ja vastavuoroinen tunnustaminen” (96/C 212/02).

Pääministeri Lipposen hallituksissa 1995-2000 ulkoministeri Halonen hankki äänestäjiä yli 600 000 julkishallinnon työntekijöiden EY-oikeuksilla. Julkis- ja yleishyödylliset yhteisöt rahoittivat liiketoimintaansa ylläpitämällä EU-/kansallisella rahoituksella työttömyyttä uudistaakseen 1995-2020 EU-rahoituksen perusteet. EY-perustamissopimuksen artikla 123 § nojalla komissio yhdessä työmarkkinatoimijoiden kanssa hallinnoivat lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavan asetuksen (ETY) N:o 2084/93 nojalla Euroopan sosiaalirahastoa. Ns. aktiivisella työvoimapolitiikalla direktiivin 91/533/ETY nojalla ohitetaan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan velvoitteet maksamalla korvaus työstä palkan sijasta tukena ja/tai avustuksena.

Työttömyydellä EU-/kansallisella rahoituksella harjoitettava liiketoiminta oli keino saada EU:lle maksettuja jäsenmaksuja takaisin. Työhallinnossa 54-59 -vuotiaat 50 000 työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneet ovat vain suuremman EU:n hankerahoituksen takia. Työttömyyseläkeputki on estänyt asianosaisten työllistämiset avoimille työmarkkinoille tai vajaakuntoisina julkisoikeudellisille tai yleishyödyllisille yhteisöille.

Direktiivi 96/71/EY  Yhteisöoikeus ei estä jäsenvaltioita ulottamasta lainsäädäntönsä soveltamisalaa tai työmarkkinaosapuolten tekemiä työehtosopimuksia koskemaan kaikkia alueellaan työskenteleviä palkattuja työntekijöitä, tilapäiset mukaan lukien, vaikka työnantaja olisikin sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon; yhteisöoikeudessa ei kielletä jäsenvaltioita varmistamasta näiden sääntöjen noudattamista aiheellisin keinoin.   Amsterdamin sopimuksen allekirjoituksilla 2.10.1977 tulivat tutkintotavoitteet EU:n jäsenmaissa kansallisesti voimaan sen jälkeen, kun kaikki maat ovat sen ratifioineet. Suomi ratifioi tämän 1.5.1999 ja samana vuonna Euroopan sosiaalisen peruskirjan. Tämän 10 artiklan mukaan tutkinto on Suomessa perustuslain turvaama oikeus.

Päätöksen N:o 283/1999/EY nojalla 95 prosenttisella rahoituksella kuluttajajärjestöt ovat vastanneet yhteisön tason kuluttajapalvelujen ja –tuotteiden standardointien kehittämisistä. Suomessa nolla ammattisuojan standardoiduille yrittäjillä/työntekijöillä teetettävissä liiketoimintapetoksissa valmistuvien kuluttajapalveluiden ja –tuotteiden ostajat jäävät ilman laillista kuluttajasuojaa. Sopimuksilla lain tasoisesti velvoittava Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 artiklan 29 mukaan metsätaloustuen on edistettävä metsien taloudellisen, ekologisen ja yhteiskunnallisen merkityksen ylläpitämistä ja kehittämistä maaseutualueilla.

Saksan 5400 ammattinimikkeen työssäoppimisen ammattitutkintovaatimukset suojasivat työntekijöiden ja yrittäjien laskutusoikeudet EU:n liittyneiden Itä-Euroopan maiden kansalaisten halpatyövoimalta. Kymmenen jäsenmaata liittyi unioniin kerralla vuonna 2004 kun entisen itäblokin maat Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro otettiin jäseniksi Maltan ja Kyproksen ohella. Ulkomaalaisen pimeän halpatyövoiman käyttö estettiin direktiivin 2000/78/EY vastaisesti 6 artiklan nojalla Suomen vuonna 2001 kuntouttavan työtoiminnan vastaavuutena Saksassa Harz IV kansallisella halpatyövoimalla. Valtioneuvoston toimivaltana Suomessa lakia alemmantasoisen direktiivin 2000/78 EY 6 artiklan nojalla laiminlyödyt kansalaisten työssäoppimisen ammattitutkinnot ovat Suomen perustuslain vastaisen menettely.

Suomen perustuslain 1999/731 54 § nojalla kansan vuosiksi 2000-2012 valitsema presidentti Tarja Halonen laiminlöi tietoisesti lainsäädännön allekirjoittajana suomenkielisen kansan tahdon perustuslain vastaisesti valtion eli kansa avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Perustuslain 1999/731 771§ nojalla valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Lain vahvistamisvaiheessa presidentti voi pyytää laista yhteisöoikeuden sisältävän lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta. Korkeimman oikeuksien päätöksillä ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja standardoidut arvolisävero-, yrittäjäeläke- ja yrittäjävero-oikeuksin toimivat yrittäjät turvattiin vastuuvakuutuksilla nostettavissa vahingonkorvauskanteissa.

Kansanedustajat laiminlyövät tietoisesti kansalaisten työssäoppimisten ammattitutkintojen hankinnat ILO:n sopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EU:n perusoikeuskirjan, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Suomen perustuslain turvaamat oikeudet EU:n tuomioistuimen toimivallan nojalla valtion eli kansan avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. EU tuomioistuimen päätöksen mukaan kaikki ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevien työntekijöiden ja yrittäjien toiminta on laitonta, jota julkinen valta verovaroilla ylläpitää perustuslain 1 § 2 kohdan vastaisesti EU tuomioistuimen (Asia C 429/12) nojalla valtion eli kansan avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Suomalaiset yrittäjinä ja työnantajina syyllistyvät direktiivin 92/51/ETY nojalla työssäoppimisena hankittavien ammattitutkintojen laiminlyönneissä rikoslain 47 § § mukaan työrikoksiin.

Lain N:o 26.1.2001/56 nojalla tuomarin vastuulla toimiva vahvistamislautakunnan ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja hyväksyttävät yleissitovat työehtosopimukset ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Vahvistamislautakunnan jäsen sosiaali- ja terveysministeriön alainen tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen syyllistyy työehtosopimuksissa virkarikokseen valtion eli kansan avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.  Oikeus moittia työehtosopimuksia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tuomaroimaan työtuomioistuimeen edellyttää ensin sitoutumista työssäoppimisen ammattitutkinojen laiminlyönnit sisältäviin työehtosopimuksiin. Sitoutumisella kyseisten oikeuksien loukkauksiin mitätöidään asianomistajan oikeudet vaatia työssäoppimisten ammattitutkinto-oikeuksien laiminlyönneistä ilman muutoksenhakuoikeutta olevasta työtuomioistuimen päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Valtioneuvoston lainsäädännön valmistelusta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnot lainsäädäntöjen sisältämien suomenkielisten EU-oikeuksien laiminlyönneissä velvoittavat valtiovallasta riippumattomia tuomioistuimia. Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Kaarlo Tuorin mukaan TSS-oikeuden tarkoittaman etuuden takaaminen subjektiivisena oikeutena, jonka toteuttamista etuuden saamisedellytykset täyttävä henkilö voi vaatia tuomioistuimessa, on yksi keino toteuttaa perustuslaillista toimeksiantoa. Lausunto on tietoinen petos, koska suomenkieliset eivät voi enää oikeusistuimissa vaatia oikeuksiaan voimaan ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja itse laittomuuteen ryhtyjinä. Tuori on Euroopan Neuvoston Venetsia-työryhmän jäsenenä jakamassa muiden EU:n jäsenmaiden kansalaisten perusoikeuslausuntoja.

Valtioneuvoston jäsenet eli ministerit vannovat tuomarinvalan sekä virkavalan tai antavat vastaavat vakuutukset. Tuomarinvalan sanamuoto on vuodelta 1734 periytyvässä muodossa. ”Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.”

Direktiivin 2000/43/EY tavoittein yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää todistustaakan siirtymistä vastaajalle, kun syrjinnästä on annettu näyttö. Suomessa ILO:n peruskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, EU:n Perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 12 artiklan ja perustuslain 1999/731 13 § nojalla perustettujen yleishyödyllisten yhteisöt harjoittavat liiketoimintapetosta, jos jäsenistöllä ei ole työssäoppimisen ammattitutkinnon omaavien työntekijä- tai yrittäjäpalveluja saatavina. Suomessa yleishyödylliset yhteisöt palkittiin oikeudella käyttää Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1 liitteen nojalla työttömiä työnhakijoita liiketoiminnassaan halpatyövoimana vuosien 1995-2020 EU/kansallisen rahoitusohjelmissa.

Vanhasen hallitus turvasi vuosina 2003- 2007 NOSTE-ohjelman rahoituksella työssä oleville ja yrittäjille mahdollisuudet ammattitutkintojen hankkimiseen. Teollisuuden ja Työnantajien (TT) mukaan kaikille tulee hankkia ammattitutkinto vuoden 2004 aikana. Työhallinnon AIKOO-hankkeen mukaan työttömälle työnhakijalle voitiin hankkia ammattitutkinto NOSTE -koulutuksella.  Julkisten varojen käyttö pätevyyksissä vältettiin työvoimapalvelulain toimeenpanosta säädetyn asetuksen N:o 2002/1344 23 §:n nojalla työllistämällä työttömät yhdistyksiin. Direktiivin 91/383/ETY velvoittein tulee työllisyysvaroin työllistettäville työttömille tiedottaa, että työllistäminen on asianosaisten ihmis-, perusoikeuksien ja perusvapauksien vastainen.

Palvelutyönantajien (PT) ja TT:n lausunto helmikuulta 2003 WTO-sopimusten uudistamiseksi työvoiman vapaasta liikkuvuudesta sisälsi tavoitteet ulkomaalaisen työvoiman saatavuudesta Suomeen palvelujen tuottajiksi. Uudistetulla ulkomaalaislailla turvattiin yrityksille EU:n ulkopuolelta 0-verotetun halpatyövoiman tuonnit. Yritykset kuittaavat asiakkaalta liikevoittonsa EU työvoiman 50.000 euron ja halpatyövoiman alle 5000 euron vuosikustannusten erotuksesta. Suomessa noudatetaan kansallista ammattioikeuskäytäntöä kaikkia muista EU:n jäsenmaista ja/tai kolmannesta maasta lähetettyjen yrityksien ja työntekijöiden osalta.   Belgiassa, Ruotsissa ja Saksassa työntekijän palkkaamisesta johtuvat kokonaiskustannukset ovat enemmän kuin 50.000 euroa vuodessa. Vastaavat kulut ovat Latviassa 4.752 euroa, Liettuassa 5.649 euroa, Virossa 7.621 euroa, Puolassa 8.257 euroa ja Tsekissä 9.540 euroa. Työnantajien liikevoitto on myydä uusien jäsenmaiden työnarvo vanhojen jäsenmaiden työnarvona kuluttajille.

Vanhoissa EU:n jäsenmaissa turvattiin saavutetut edut, ja 18 miljoonaa työtöntä ohjataan kunnille ja kolmannelle sektorille halpatyövoimaksi. Saksassa toimeenpannulla Harz IV:lla pyrittiin estämään puolalaisten pimeän työvoiman käytön velvoittamalla pitkäaikaistyöttömät työttömyysturvalla kunnan osoittamiin töihin.

Markkinavoimille kansalaisten perustuslain turvattujen elinkeino-, omistus-, sopimusoikeuksien vastaisiin sopimuspetoksiin sitouttaneita yhdistyksiä uhkasi asetuksella (EY) N:o 2006/2004 säädetty kuluttajansuojalain täytäntöönpano. Lain tasoisesti sopimuksilla velvoittavalla asetuksella kuluttajaviraston/-asiamiehen tuli vaatia kirjallisesti nolla ammattisuojan elinkeinonharjoittajia lopettamaan yhteisön sisäiset rikkomukset. Metsäyhtiö UPM keväällä 2004 kilpailuvirastoon tekemällä ilmiannolla metsäyhtiöiden laittomasta puunhankinnan kartellista salattiin elinkeino-, omistus-, sopimus- ja yhdistysoikeuksien vastaiset sopimuspetokset. Näillä oli vahvin oikeuden suoja kilpailu- ja kuluttajaviranomaisissa sekä markkinaoikeudessa.

Joulukuulla 2009 markkinaoikeus tuomitsi metsäyhtiöiden 1997-2004 puunhankinnan kartellista taloudelliseksi hyödyksi, koska haitaksi tuomitseminen olisi näyttö vahingonkorvausvaatimuksille. Kilpailuviraston elokuun 2010 lausunto metsänhoitoyhdistyksien metsänomistajien perustuslaissa turvattujen elinkeino-, omistus-, sopimusoikeuksien vastaisesti metsäyhtiöiden metsänhakkuusopimuspetoksiin sitouttamiset olivat taloudellisesti haittoja suurempina etuina hyväksyttävää. Markkinaoikeuden tuomio ja kilpailuviraston lausunto estivät metsäorganisaatioita ja metsäyhtiöitä valmistamasta metsänomistajille EU asetuksen 995/2010 edellyttämää laillisten metsänhakkuiden due diligence-järjestelmää. Tämä olisi ollut näyttö metsänomistajilla teetettävistä metsänhakkuusopimuspetoksista valtion avoimesta vahingonkorvausvastuusta.

Ennen eläkkeellä korkeimman oikeuden presidentti Hallbergin kanssa lähtöään Halonen allekirjoitti Kataisen hallituksen perustuslakiin 128 § (4.11.2011/1112) valtioneuvoston toimivallasta ohittaa Suomen Presidentin puolustusvoimain ylipäällikkyys. Hallbergin kirjoittamassa kuntalaissa ei noudatettu kansalaisten perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia. Näiden laiminlyönnit olivat EU tuomioistuimen päätöksien mukaan laittomia. Työministerinä Kataisen ja Stubbin hallituksissa 2011-2015 Ihalaisen vuoden 2013 alusta kuluttaja- ja kilpailuviraston yhdistämisellä teki kuluttaja-asiamiehen esteelliseksi ryhmäkanteessa ja kuluttajaviraston kuluttajien laillisissa eduissa. Ihalainen ulotti kilpailulain 595/2013 muutoksella julkishallinnon ammattiliittojen jäsenistön SAK:n tavoin markkinavoimien sopimuspetoksien toteuttajiksi.

Kilpailulain muuttamisella turvattiin julkisyhteisöille kansalaisten EU-oikeuksien vastaiset elinkeino-, omistus-, sopimus- ja yhdistysoikeuksien sopimuspetokset. Nämä sisältyvät julkishallinnon ja/tai julkisella rahoituksella teetettävien yleishyödyllisten ns. SGEI-palvelujen teettämisiin ilman muutoksenhakuoikeutta. Työministeri Ihalainen julkaisi keväällä 2014 valtiota ja yrityksiä vuonna 2011 julkistetut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (ns. Ruggien periaatteet) suomenkielisten tulee vaatia noudatettavaksi ruotsinkielisten ihmisoikeusperiaatteiden mukaan.  Suomeen ihmisoikeuskeskus perustettiin lailla (Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 197/2002 muutos 20.5.2011/535), joka tuli voimaan 1.1.2012. Tämä ei ota käsiteltäväkseen yksittäisten kansalaisten ihmisoikeusloukkauksia.

Ihalaisen petoksena ns. julkisilla yleishyödyllisillä SGEI- palveluilla nollattiin kuntalaissa 410/2015 ensimmäistä kertaa Suomen historiassa perustuslakiin 1999/731 kirjattuja suomenkielisten perusoikeudet. Kuntalainen menetti oikeutensa hallintolain 434/2003 nojalla vaatia kuntahallinnolta kirjallisia eurooppa-, ihmis- ja perusoikeuksiaan ammattitutkintoina voimaan. Työministeri Ihalainen julkaisi keväällä 2014 valtiota ja yrityksiä velvoittavan ehdotuksen ihmisoikeusperiaatteiden kansalliseksi toimeenpanoksi. Vuoden 2014 päätöksessä EU tuomioistuin laillistaa jäsenvaltioiden lainsäätäjien kansalaisillaan teettämät laittomuudet EU/verovaroilla. Kyse on Eurooppaan rauhaa turvaamaan vuonna 1958 perustetun Euroopan Yhteisön perustamissopimuksen vastainen.  

Presidentti Tarja Halonen aloittaa vierailevan luennoitsijan työt ensi helmikuussa maailmankuulussa Harvardin yliopistossa. The Angelopoulos Global Public Leaders -ohjelma luo mahdollisuudet jo virkansa jättäneille maailman johtajille niin opettaa, oppia kuin tehdä tutkimustyötä Harvardissa. Presidentti Halonen on työskennellyt väsymättömästi ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta, Harvardin yliopiston dekaani David T. Ellwood kehuu. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000851481.html  

Edellisen kerran USA:ssa Harwardin opin käynyt Esko Aho tuotti Ruotsista yhdessä Liliuksen kanssa amerikkalaisten eläkerahastojen hallinnoimat hoiva- ja lääkäripalvelut Suomeen. Halosen kohdalla amerikkalaisilla kyseeseen tuli EU:n ja USA:n välinen TIPP-vapaakauppasopimus. Tämän sisältävä investointisuoja oikeuttaa vaatimaan Suomen valtiolta vahingonkorvauksia, jos suomenkielisille työntekijöille ja yrittäjille turvattaisiin työssäoppimisen ammattitutkinnot.   EU tuomioistuimen päätöksien mukaan laittomuuteen syyllistyneille suomenkielisille työntekijöille ja yrittäjille myönnetään verovaroista tukea. Nämä voidaan tarvittaessa irtisanoa tai vaatia vahingonkorvauksiin investointisuojan uhkaamisesta.

EU-rikkomuksiin syyllistyneet ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevien suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien omaisuudet ulosmitataan valtion piikin sijasta TIPP-vapaakauppasopimuksilla välimiesoikeuksissa. Damokleen miekka uhkaa teettäjistä ilman työssäoppimisten ammattitutkintojen kaikkein tarpeellisimpia hyväksikäyttäjiä.   http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiistelty-ttip-sopimus-muuttaisi-maailman-miljardien-hyodyt-silti-jotkut-kehtaavat-inista-oikeuksistaan/?shared=909161-5345e1db-500    

Helsingin Sanomat KULTTUURI 28.12.2015 13:46 Tarja Halonen nimitettiin mediatalo Thomson Reutersin eettisyyttä valvovan yhtiön hallitukseen

—————-

THOMSON Reutersin tiedotteessa Halosta kuvaillaan kansainvälisesti arvostetuksi johtajaksi, jonka poliittista perintöä leimaa hänen työnsä ihmisoikeuksien, demokratian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon parissa. Kanadalaislähtöinen Thomson Corporation osti brittiläisen Reutersin vuonna 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1451281672797  

Euroopan unionin ja Kanadan vapaakauppasopimus eli CETA-sopimus  Sopimusta ei ole hyväksytty vielä tammikuussa 2016. Sopimukseen sisältyy investointi- eli sijoitussuoja oikeuttaa kansainväliset yritykset haastamaan valtiot oikeuteen, jos yritysten sijoitukset eivät niiden mielestä saa oikeudenmukaista ja tasa-puolista kohtelua tai suojaa tai ne katsovat taloudellisia etujaan loukatun. Investointiriitojen välimiesoikeutta on arvosteltu epädemokraattiseksi ja suljetuksi.  

Pääministeri Sipilän hallituksen 2015- kevään 2016 päätöksen mukaan vuosittaiset 20 miljardin arvoisten julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisellä nämä pääsevät TIPP suojaan. Suomen historiassa ensimmäistä kertaan perustuslain mukaan kuntahallinnossa velvoittavat kuntalaisten perusoikeusäännökset tulevat voimaan pääkaupunkikunnissa. Nämä jäävät pois kuntalaisten osalta sosiaali- ja terveyspalveluissa ilman mitään kansallista lainsäädäntöä olevien maakuntahallinnon toimivallan ulottumattomiin. Pääkaupunkiseudun kunnat välttyvät aluehallintokeskuksien kilpailuviranomaisia velvoittava b2b liiketoimintapetoksista ilman mitään jälkikäteistä oikeudensuoja.

Ammattipätevyysdirektiivin 2005/36/EY muutoksella 2013/55/EU säädetyt oikeusvaikutukset tuli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.1.2016 mennessä. Keväällä 2016 direktiivin 2014/24/EU1 (2) velvoittein julkisiin varoihin perustuvissa hankinnoissa/rahoituksissa velvoittavat suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien EU-oikeuksien turvaamat ammatinharjoittamisten oikeudet. EU-oikeuksien rikkomiset sisältävät sopimusehdot varmistetaan läpinäkyvillä ja ymmärrettävillä etukäteisillä oikeudensuojakeinoilla vaatimalla nämä oikeusistuimissa nostettavilla suoritus- ja vahingonkorvauskanteilla arvioitaviksi.

EU tuomioistuimen päätöksen mukaan kaikki ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevien työntekijöiden ja yrittäjien toiminta on laitonta, jota julkinen valta Suomessa verovaroilla ylläpitää ILO peruskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EU:n perusoikeuskirjan, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Suomen perustuslain turvaamien oikeuksien vastaisesti EU tuomioistuimen (Asia C 429/12) nojalla. Työntekijät ja yrittäjät syyllistetään laittomuuksiin näiden hankkiessa elantoa työntekijänä tai yrittäjänä elantoa itselleen ja/tai perheelleen ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja.

Julkiset, yleishyödylliset ja yksityiset yhteisöt ovat EU asetuksen (ETY) 2084/93 vastaisesti ESR-rahoituksella ylläpitäneet 1995-2020 rakennetyöttömyyttä uudistaakseen EU-rahoituksen perusteet.  Työministeri Lindströmin valmistelemaa työllisyyspolitiikkaa velvoittaa vuoden 2020 jälkeinen EU-rahoitus. Tästä lähtien kansalliset EU:n rakennerahastorahoitukset muuttuvat useamman jäsenmaan välisiksi yhteishankkeiksi ja -projekteiksi suoraan Brysselistä rahoitettaviksi. Keski-Euroopan maissa sopimusten riita-asioissa apuvelvoitteiden laiminlyönneillä on oikeusseuraamuksia. Tämä tarkoittaa sopimusten apuvelvoitteilla laiminlyödyistä ammattitutkinto-oikeuksista säädettäviä rangaistuksia ja vahingonkorvauksia.

Keväällä 2016 direktiivin 2014/24/EU1 (2) velvoittein julkisiin varoihin perustuvissa hankinnoissa/rahoituksissa velvoittavat suomenkielisten eurooppa- ihmis- ja perusoikeudet.  Hallituksen valtion talousarviosta vuodelle 2017 siirtää rahoja STM:n työttömyysturvan momentille, koska tarkoitus on käyttää työttömyysturvan rahoja palkkatuettuun työhön tai yrityksen perustamisen starttirahaksi. Tiedottamatta jätetyt työttömyysturvan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan Liite 1 vastikkeettomuudet loukkaavat asianosaisten EU:n perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 17 artiklan ja Suomen perustuslain 15 § turvaamia oikeuksia.   Kunnan nimeämän sosiaaliasiamiehen tehtävä asiakaslain 24 §:n tavoittein auttaa asiakasta täyttää perustuslain 14 §:n 3 momentin tavoitteet.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.   Kuntien sosiaalitoimen lainsäädäntö ei ole sisältänyt Suomen perustuslaissa turvattuja kansalaisten perusoikeuksia. Kunnan kirjoilla oleva asukkaalla on yksi kunnan jäsenyys. Kiinteistön omistavalla on kaksi kunnan jäsenyyttä. Elinkeinonharjoittajalla on kolme jäsenyyttä. Suomen yrittäjät ry:n jäsenenä yrittäjillä on neljä kunnan jäsenyyttä. Vahvin oikeuden suoja sopimuksissa täyden arvon kuittaamiseksi vahingonkorvausten ja rangaistuksien kera saavutetaan työssäoppimisen ammattitutkinnoilla. Vastaavuus yrittäjien työllistäminen edellyttää työllistettyjen työssäoppimisten ammattitutkintojen hankkimista. Työllistäminen ja/tai yrittäjyys ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja on laitonta.

http://www.presidenthalonen.fi/toiminta/nykyiset-tehtavat/

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/27/suomi-tarvitsee-kaksi-miljoonaa-maahanmuuttajaa/200814366/12

– Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta työikäisten poistuma on niin suuri, että asiaa ei voida ratkaista maahanmuutolla, sanoi Katainen.

Pääministeri Sipilän 2015- hallituksen sisäministeri Risikon mukaan syrjäytyneitä nuoria on ohjaamassa 50 henkilöä. Esimerkiksi Yrittäjänaisten Keskusliitto halusi keväällä 2012 auttaa 40 000 syrjäytynyttä nuorta mustasta aukosta kouluun ja työelämään (http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/syrjaytyneet-nuoret).

Syrjäytymisessä on kyse siitä, että yksilön sosiaaliset oikeudet (oikeus työhön, oikeus terveyteen, oikeus koulutukseen, oikeus asuntoon yms.) eivät toteudu eikä yksilöllä ole mahdollisuutta antaa panostaan yhteiskunnan toimintaan. EU:ssa tehtyjen tutkimuksien mukaan merkittävin tekijä syrjäytymisessä on ollut työttömyyden seurausta. Suurinta yksittäistä syrjäytynyttä kansanosaa edustavat yrittäjät. Yhteisenä nimikkeenä syrjäytyneillä on riittämätön ammattitaito. Lähes konkurssissa olevissa Etelä-Euroopan maissa yrittäjien suhteellinen osuus on maailman korkein. Kapitalistisessa Amerikassakin on vähemmän yrittäjiä kuin Suomessa. Suomessa 25 – 34 –vuotiaista yli neljällä viidestä on peruskoulun jälkeinen tutkinto, mutta 55 -64 -vuotiaista vain yhdellä kolmesta. Sukupolvien välinen koulutuskuilu on OECD-maiden suurin (Koulutuksen kuva 1994).

60 000 työttömyyseläkeputkessa olevat.

100 000 kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle jättäytyneet.

Julkisen tiedon salaaminen on rikos, kun hallintolain 434/2003 vastaisesti julkista valtaa ja rahoitusta käyttävät eivät ole selittäneet suomenkielisten oikeuksia läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi todennettaviksi työssäoppimisten ammattitutkinnoista.

Suomessa suomenkielellä maahanmuuttajat syyllistetään EU tuomioistuimen mukaan ilman työssäoppimisten ammattitutkintoja laittomuuteen, jonka jäsenvaltiot voivat vielä verovaroilla rahoittaa EU tuomioistuimen päätöksellä. Suomen akuutin huoltosuhteen korjaamisen estää vahvimman sopimuspetossuojan omaavien oikeudet syyllistää laittomuuteen maahan tuotavien työntekijöiden tai yrittäjien. Suomeen ei tule työssäoppimisen ammattitutkinnon omaava työntekijä tai yrittäjä syyllistymään sopimuspetoksiin. Jäljelle jää uskomus turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta laittomiin töihin ja yrittäjyyksiin.

Ammattipätevyysdirektiivin 2005/36/EY muutoksella 2013/55/EU säädetyt oikeusvaikutukset tuli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.1.2016 mennessä. Direktiivin velvoittein valtavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytyt ammatinharjoittamisten hyväksynnät todistavat, ettei Suomessa kukaan ole ansainnut omaisuuttaan direktiivin 2014/42/EU oikeusvaikutuksin. Tämä mukaan suomalaisten tulee vaatimuksesta käänteisen todistustaakan velvoittein välttyäkseen omaisuuksien menetyksiltä osoittaa hankkineensa omaisuutensa EU-oikeuden vastaisesti valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.

 

Asiakkaat ja veronmaksajat rahoittavat ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja olevien työntekijöiden ja yrittäjien kuluttajapalveluksista ja –tuotteista ilman laillista kuluttajasuojaa. Kuluttaja-asiamiehen laiminlyöntinä ilman työssäoppimisen ammattitutkintoja harjoitettava toiminta ei voida enää ilman oikeudensuojaa vaatia oikeusistuimiin. Nämä vaaditaan kauppalain nojalla oikeusistuimiin, koska ilman laillista työssäoppimisen ammattitutkintoa olevilla ei ole palveluissa ja tuotteissa mitään oikeudensuojaa.

http://www.adressit.com/julkisen_vallan_verovaroilla_tukema_laittomuus

Arto Jokisalo