Päivitetty US julkaisusta 1.10.2015 09:29 Jyrki Saari

Suomalaisen  yhteiskuntavastuujärjestön (ETVK) yrittäjäjäsen Arto Lindholm
toivoo kannanottoja tai harkintaa muistiossaaan ehdotettujen asioiden toteuttamisesta/käytännön toteutusta. Muistiossa pohditaan arvonlisäveron poistamisen vaikutuksia kansantalouteen.

Ehdotus arvonlisäveron poistosta kansantalouden nousu-uralle saattamiseksi
Arvonlisävero poistetaan joko määräajaksi tai kokeiluna kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen palataan tarvittaessa takaisin vähitellen tai kerralla.

Tavoitteet: Saada kansalaisille ostovoimaa joka nostaisi kulutuskysyntää ja vilkastuttaisi liike-elämää parantaen työmahdollisuuksia.

Mitä hyötyä ja kenelle: Alv:n poisto antaisi ihmisille ostovoimaa noin viidenneksen eli 20 % vauvasta vaariin sekä työttömistä korkeakoulutettuihin. Suhteellisesti ottaen suurin voittaja tässä olisi se kansanosa joka elää tulonsiirroista, kuten työttömyyskorvauksista, kansaneläkkeistä tt-tuista ym. joilla rahat eivät nykyisinä niukkoina aikoina riitä edes ihmisarvoiseen elämiseen.

Hyötyjiin kuuluu myös liike-elämä, jolla paineita jatkuviin palkanalennuksiin, tämä tarve kompensoituu sillä että alv-verotuksen poistumisen kautta toteutuu samalla kertaa palkanalennus, sen korotus(tulonlisäys työntekijälle), että yksikkötyökustannusten alennus erityisesti kotimarkkinayrityksissä.

Merkityksetöntä ei ole myöskään sen välillisen turhan työn väheneminen joka nykyisen alvin laskemisesta erikseen tulee niin tilitoimistojen laskutuksessa kuin yrittäjien työmäärässä. Tämä turhan työn väheneminen antaa entistä enemmän aikaa itse yrittäjälle hankkia asiakkaita joilta tulot kotoutetaan. Tästä hyötyy myös vientimarkkinateollisuus kun ei tarvitse eritellä vientiä ja kotimaan myyntiä.

Kysynnän lisääntyminen tulee nopeassa tahdissa pienentämään työttömyyttä. Tämähän on fakta että työpaikoista ja -tilaisuuksista tässä maassa on pulaa(222 000 työtöntä ja saman verran piilossa)?

Lopullisena tavoitteena pidetään siis sitä että ostovoiman lisääntyminen tuottaa lisää uutta kysyntää joka edelleen tuo lisää työpaikkoja, a)olemassa oleviin vakiintuneisiin yrityksiin ja/tai b) lisää työpaikkoja uusien yrittäjien ilmestyessä markkinoille. Kun ihminen tietää yrittäjäksi ryhtyessä että on olemassa toimeentulon mahdollisuus työtä tehden omassa yrityksessä, se kannustaa perustamaan sellaisen.

Miksi alv:n poistaminen tulisi tehdä kerralla eikä vähitellen laskien?

Syynä se että kerralla tehtynä tämä antaa tarvittavan kasvuboostin kansantaloudelle. Mikäli tämä tehtäisiin vain alentamalla muutaman prosentin, se valuisi helposti yritysten kukkaroon hyödyntämättä kansalaisia joilta se ostovoima puuttuu. Tämähän nähtiin kampaamoiden alvin-laskussa, jossa lähes kaikki nostivat hintojaan pari prosenttia eikä mikään muu muuttunut kuin kampaajien tulot, mikä sekin tietysti oli hyvä.

Kun alennus on näin merkittävä, niin kilpailutilanne kyllä pitää huolen että 17–24%:n hinnankorotukset kyllä huomattaisiin. On vaikea nähdä että yleisesti ottaen nähtäisiin sellaista röyhkeyttä jossa kaikki yritykset päättäisivät vetää alvin poiston tuoton omaan kassaansa. Ja vaikka osa yrityksistä samalla korottaisi verotonta hintaansa muutaman prosentin, niin kuitenkin alennuksen päätarkoitus, lisätä kansalaisten ostovoimaa ja -halua, toteutuu kyllä. Koveneva kilpailu pitää huolen siitä,  ettei ylilyöntejä liikaa satu.

Arvio kansantaloudellisesta vaikuttavuudesta:

Maassamme oli elokuussa 222 000 työtöntä työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä ja sellaiseksi rinnastettavia yli 160 000. Nämä edelleen kuuluvat isolla todennäköisyydellä ovat myös toimeentulotukea saavia. Perusturvan taso on 480€/kk joka hakijalle on jäätävä itselleen elämistä varten. Alv:n poistuminen tuo heille lisää 96€/kk. Koko vaikuttavuus mainitulle ryhmälle vuositasolla on 184,3mio€. Tällä summalla maahan syntyisi siis uutta kysyntää joka heijastuisi nopeimmin lyhytaikaisten työttömien työtilaisuuksien lisääntymiseen. Viipeellä myös tähän pitkäaikaisten ryhmään mikäli samanaikaisesti suoritetaan norminpurkutalkoita siten että mahdollistetaan työttömän opiskelu työttömyyspäivärahalla silloin kun se on hänelle mahdollista.

Valtio hyötyisi tästä laskevina työttömyyskorvausmaksuina sekä kunnat vähentyvinä tt-kuluina ja lisääntyneinä ansiotuloveroina. Kunnat ja valtiohan maksavat pääosin myöskin hankinnoistaan alvia, joten ovat hyötyjinä myös suoraan.

Merkittävä ryhmä ovat eläkeläiset. Vanhuuseläkettä saavien lukumäärän ennustetaan olevan vuoden lopussa 1 214700 hlöä. Lakisääteinen eläkemeno heistä tulee olemaan 28,3 miljardia euroa. Keskimääräinen eläkeläinen saa 1941€/kk ja mikäli tämä summa menee kädestä suuhun(kuten helposti menee ottaen huomioon lääkkeet, hoiva ym. tarpeet), tämä keskimääräinen henkilö saa käyttöönsä lisää 485€ vastaavan summan. Tämä tietää lisää kulutus- tai säästövarallisuutta 7,07mrd€. Ryhmän verotuotto valtiolle tai kunnille ei kasva, mutta vastaavasti tt-menot todennäköisesti pienenevät merkittävästi. Yksityinen hoivasektori voi kasvaa merkittävästi ihmisten siirtyessä laadukkaampien palvelujen hankkijoiksi.

Palkansaajat ovat laajin ryhmä: Otetaan keskipalkaksi 2193€/kk vuodelta 2012 (Lähde: http://www.uusisuomi.fi/raha/121449-jattimainen-palkkavertailu-%E2%80%93… ). Työllisiä palkannauttijoita on 2 457000 henkilöä. Heidän keskimääräinen hyötynsä olisi karkeasti arvioiden 548€/kk. Ja vuositasolla he loisivat uutta kulutuskysyntää 16, 157 mrd:n arvosta. Palkansaajat ovat sikäli merkittävä ryhmä että heidän päätöksistään riippuu moni asia. He ostavat asunnot, autot, kesämökit sekä tekevät muut rahankäyttöpäätökset. Nämä kaikki ovat nyt jääneet lähes 7 vuoden ajan tulevaisuuteen joten tiettyä ostopainetta varmasti on kasaantunut. Ja tämä näkyisi nopeassa tahdissa työllisyysasteen nousussa ja työttömyyden vähenemisessä.

Laskelma

Työttömät, köyhät ym. 184 000 000€
Eläkeläiset 7 070 000 000€
Työikäiset 16 157 000 000€
Ryhmät 1-3 yhteensä 23 411 232 000€

Ryhmissä 1-3 laskelma tehty bruttotuloista, nettotulojen laskemisen vaikeuden vuoksi, joten todellinen summa lienee sen 17mrd jonka valtio saa alv-tilityksiä yrityksiltä.

Kun työttömyys alkaa alviveroalen vuoksi hellittää, voi olla pian edessä ihan oikeakin työvoimapula, joten on syytä kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös pakolaisten nopeaan kotoutumiseen heidän saamisekseen integroiduksi työelämään nopealla tahdilla.

Yrittäjät: Suomessa on 330 000 yrittäjää. Heidän keskimääräinen tulonlisäyksensä olisi vuositasolla 70 940€. Jos ajatellaan mainittua summaa, niin jokainen heistä voisi palkata 2 uutta työntekijää. Tämä poistaisi koko suomen työttömyyden ja arvioidun pakolaismääränkin.

Johtopäätös: Alvin poistaminen ratkaisisi koko suomen ongelman perusluonteen joka on liian vähäinen ostovoima. Eikö olisi aika miettiä tätä radikaalia ratkaisua?

 

Kustannusvaikutus valtion budjettiin ja miten se katetaan?

Ehdotuksia:

Täysimittaisen poiston kustannus olisi noin 17mrd euroa. On laskettu että veroparatiiseihin virtaavasta rahasummasta vuosittain voitaisiin helposti saada takaisin 320 mio – yli 4 mrd, mikäli vain halua löytyisi. Eikö tässä olisi se hyvä syy haluta sitä? Eli tehdään samalla tarvittavat lakimuutokset joilla estetään moraalittomat menettelyt. Siirtohinnoittelut, konsernilainat ym.

”Verohallinnon laskelman mukaan Suomessa suuryritysten mediaaniveroaste suhteessa liikevoittoon oli 6,76 prosenttia vuonna 2013. Mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat laskelman mukaan veroja selvästi enemmän. Näiden mediaaniveroasteet vaihtelivat Verohallinnon selvityksen mukaan vuosina 2009–2013 välillä 21,18–23,66 %.
Vuonna 2013 osakeyhtiöille määrättiin veroja noin 4,3 miljardia €. Suuryritykset maksoivat yhteisöveroa 1,85 miljardia. Jos suuryritykset olisivat maksaneet veroja samalla veroprosentilla kuin mikro-ja PK-yritykset esim. 23,66 %, valtio olisi saanut verotuloja 1,85 miljardin sijasta 6,47 miljardia €, erotus 4,62 miljardia, Valtion ei olisi tarvinnut ottaa lisälainaa. Konserniavustukset ovat veronkiertoa, koska avustuksia maksamalla ulkomaisille tytäryhtiöille vältytään maksamasta veroja maahan, jossa tulos tehdään”. (Tarkka lähde epävarma: luvut otettu http://www.esaimaa.fi/Online/2015/03/30/Maiju%20H%C3%B6ls%C3%A4%3A%20Ver… Rauli Kempin kommentista jutussa)

Työeläkevarat: Työeläkevaroja oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 172,5 miljardia euroa. — Telalla ei ole tilastointia, joka erottelisi sijoitukset liikkeelle laskijan kotimaan verotuskäytäntöjen perusteella. Arvion mukaan työeläkealan rahastomuotoisia tai suoria sijoituksia oli yleensä veroparatiiseiksi määritellyissä maissa tai alueilla kaikkiaan 35–50 miljardin euron arvosta vuoden 2014 lopussa. (Lähde: http://www.tela.fi/veroparatiisi#7_miten ). Voisiko näitä varoja ohjata lainsäädäntöteitse käytettäväksi kotimaan hyväksi?

Armeija: Armeijan määrärahojen suunnitellut lisäykset voidaan jäädyttää osin/kokonaan toistaiseksi ja ottaa käyttöön myöhemmin jos oikeaa tarvetta ilmenee.

 

(lähde:  http://www.defmin.fi/files/3196/PLM_TAE_2016_lahetekirje.pdf  )

Yritystuet: Näiden tarpeellisuutta olisi syytä harkita, sillä tämä uudistus olisi itsessään tukea yritysten asiakkaiden käytöstä muuttaessaan. Summa 523 mio vuonna 2013 (lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/yrtt/2013/yrtt_2013_2015-01-08_tau_001_f… ).

 

Maataloustuet: Maksetaan lähes.4 mrd. vuodessa, tarkkaa summaa ei ollut todennettavissa. Voisiko näistä tinkiä, sillä viljelijäthän saavat alvin poistossa saman edun kuin kaikki muutkin? Omat hankinnat alvivapaiksi sekä elinkustannusten että tuotantokustannusten osalta.

Valtion budjetista voisi löytyä muitakin merkittäviä tukia ja menoeriä jotka poistamalla/vähentämällä voitaisiin pitää tulo- ja menoarvio tasapainossa.

 

Tämän luokan hankkeessa on syytä haudata kaikki muut, kuten autoveroalet ja rikkaiden veromuutokset joita on ehdotettu tässä tilanteessa. Ainakin toistaiseksi.

Sen sijaan tulisi pitää huolta siitä että kaikki olemassa olevat resurssit ja reservit saadaan nopeassa tahdissa käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi autoilun vuosittaisten käyttökustannusten karsiminen veroluontoisilla maksuilla joiden saajina ovat yksityiset yritykset tai julkiset laitokset (katsastus, vakuutukset, trafin luvat ja lisenssit ym.

Samoin erilaiset ihmisten luoton- tai vaikka vuokra-asunnon- tai nettipankkitunnuksien saamista vaikeuttavien luotto ym. laitosten toimintaa tulisi rajoittaa kieltämällä yksityisten ihmisten tietojen levittämisen ulkopuolisille tahoille. Tämän voisi rajata vain esimerkiksi tietyn summan esim. 20 000 € lainojen käsittelyyn.

Kelan toiminta olisi myös saatava kestävälle tasolle. Nythän et voi opiskella ja olla samalla työtön (saaden työttömyyskorvausta), vaikka omaehtoinen opiskelu mahdollistaisi nopean ja joustavan väylän työelämään.