Arvellaanko, että kannustimeksi työlle riittää, kun aktiivinen työtön saa pitää etuutensa ilman että sitä pienennetään, kysyy fb kommentissaan fil.maist. Marko Rantaiso

ETVK moittii työttömiä leimaavaa viestittämistä. Se aiheuttaa  työnantajissa asenteellisuutta työttömiä työnhakijoita kohtaan vs. työllisiin hakijoihin. Työttömällä työnhakijalla on vain 25 % mahdollisuus työllistyä työlliseen hakijaan verrattuna TEM:n mukaan.

Ei ole asiallista pyrkiä huonontamaan entisestään työttömien työllistymisen mahdollisuutta kohtuullisella palkalla. On väärin uskotella työnantajille, ettei työttömistä saisi kyvykästä työvoimaa.

Asiantuntijamme kyseenalaistavat ilman kohtuullista palkkaa työllistämisen. Se aiheuttaa eriarvoisuutta, kilpailuvääristymää, eikä välttämättä laske yleistä verotaakkaa, vaan saattaa jopa aiheuttaa veronkorotuspainetta.

Ihmiskaupan omaisesta  ihmisoikeusloukkauksesta on hyvä tietää ainakin tämä: Ihmiskaupan yksiselitteisen tulkintatavan puuttumisesta huolimatta selvää kuitenkin on, että ihmiskaupassa on kysymys toisen ihmisen hyväksi käyttämisestä hyödyn tavoittelemistarkoituksessa. Olennaista on, että tekijä käyttää hyväkseen toisen henkilön riippuvaisuutta tai turvattomuutta tai turvautuu johonkin kontrollikeinoon, kuten väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen, saadakseen uhrinsa alistumaan hyväksikäytön kohteeksi.

Ihmiskauppatermi johtaa usein harhaan: monet kuvittelevat, että ollakseen ihmiskauppaa uhrin vapaus on täytynyt fyysisesti riistää ja hänet on täytynyt saattaa hyväksikäytön kohteeksi pahoinpitelemällä tätä tai erehdyttämällä työn luonteen suhteen. Kansainvälisen määritelmän mukaan riittää, että tekijä on käyttänyt hyväkseen uhrinsa haavoittuvaa asemaa tai omaa valta-asemaansa suhteessa uhriin.
Lähde: Ihmiskauppa- ja ihmisoikeudet

ETVK asiamies Jyrki Saari