Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut päätöksensä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) tekemään kanteluun Suomen perusturvan tasosta. Komitea katsoi, että Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.
Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura (SSOS) katsoi vuonna 2012, että Suomen toimeentuloturvan minimimääräykset eivät täytä sosiaalisen peruskirjan tasoa ja teki asiasta kantelun Euroopan neuvoston sosiaaliasiain komitealle. Lisäksi sosiaaliturvan kehittäminen oli 1990-luvun lamasta lähtien ollut jäädytettynä, mikä oli johtanut lisääntyvään köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. ”Mielestämme Suomen valtio ei ollut toteuttanut ja ylläpitänyt sosiaaliturvaa siten kuin sosiaalinen peruskirja edellytti,” kantelussa todettiin. Suomen hallitus vastasi kanteluun sosiaalisten oikeuksien komitealle ja komitea antoi päätöksensä asiassa 9. syyskuuta 2014. Päätös on julkistettavissa 12.2.2015.
Suomi on vuonna 2002 ratifioinut Euroopan Neuvoston uudistetun sosiaalisen peruskirjan. Peruskirja sisältää säännöksiä sosiaaliturvan tasosta.
Päätöksessään Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan Suomen ratifioiman Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan artiklan 12§1 edellyttämää tasoa. Näiden sosiaaliturvaetuuksien taso jäi alle 40 % ekvivalentista mediaanitulosta , joka oli 776 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Komitea katsoi, että etuuksien taso on selvästi riittämätön täyttämään artiklan 12§1 vaatimuksia.
Komitea katsoi myös, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät ole sosiaalisen peruskirjan artiklan 13§1 mukaan riittäviä, koska molemmat jäävät selvästi alle 50 % ekvivalentista mediaanitulosta, joka oli 970 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Komitea ei pitänyt näytettynä, että työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa saavuttaisi riittävän tason. Toimeentulotuen osalta ei myöskään voitu pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat riittävästi toimeentulotukea.
Suomen tilannetta ei kuitenkaan pidetty artiklan 12§3 vastaisena. Minimisäännösten alituksesta huolimatta Suomen katsottiin toteuttaneen ja ylläpitäneen sosiaaliturvaa peruskirjan mukaisesti, koska erityisesti vuosina 2012–2013 oli toteutettu parannuksia.
Verotus heikentää entisestään etuuksien määrää
Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärien tulee olla vähintään 50 % ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 % ekvivalentista mediaanitulosta. Komitea totesi, että Suomessa 50 % ekvivalentista mediaanitulosta oli 970 € kuukaudessa yhdelle hengelle (vuonna 2013) ja 40 % 776 € kuukaudessa.
Minimisairauspäiväraha vuonna 2013 oli 23,77 € tai 594 €/kk, mikä vastaa 31 % mediaanitulosta. Lisäksi sairauspäiväraha on verollista tuloa. 20 % tuloveron jälkeen minimipäiväraha on 475 €/kk vastaten 24 % määrää mediaanitulosta.
Äitiysrahan ja kuntoutusrahan taso oli sama kuin sairauspäivärahassa, eli 24 % mediaanitulosta verotuksen jälkeen. Työttömän peruspäiväraha oli 32.46 €/päivä vuonna 2013 eli 698 € kuukaudessa vastaten 36 % ekvivalentista mediaanitulosta. Tämäkin etuus on verotettava ja nettosumma 20 % veron jälkeen on 558 € kuukaudessa vastaten 29 % mediaanitulosta.
Takuueläke oli 738,82 € kuukaudessa vuonna 2013 vastaten 38 % ekvivalentista mediaanitulosta.
Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki luetaan peruskirjassa sosiaaliavustuksiksi. Sosiaaliavustuksia koskee peruskirjan 13§1 artikla, jonka mukaan sopimusvaltion tulee varmistaa, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja, annetaan riittävää apua ja sairaustapauksissa riittävää hoitoa.
Vuonna 2013 toimeentulotuen perusosa oli 477,26 €/kk yhdelle henkilölle ollen siten vähemmän kuin 25 % ekvivalentista mediaanitulosta. Komitean päätöksen mukaan ei voida pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat riittävästi toimeentulotukea, vaikka osa toimeentulotuen saajista saakin lisäksi harkinnanvaraista tukea.
Työmarkkinatuesta komitea totesi, että sen suuruus oli 698 €/kk vuonna 2013 vastasi noin 36 % ekvivalentista mediaanitulosta. 20 % tuloveron jälkeen tuen nettoarvo on noin 558 €/kk eli noin 29 % ekvivalentista mediaanitulosta. Vaikka tämä määrä on merkittävästi korkeampi kuin toimeentulotuen perusosa, komitea totesi sen olevan selvästi komitean asettaman 50 % kynnyksen alapuolella. Se ei pitänyt näytettynä, että työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa saavuttaisi tason, joka on riittävä.
Suomi erityisen huomion kohteena
Suomen tulee säännöllisesti raportoida sosiaalisten oikeuksien peruskirjan toteutumisesta. Tulevaisuudessa Suomen perusturvaetuudet ovat erityisen huomion kohteena.
Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura (SSOS) katsoo, että tulevan hallituksen keskeinen ja ensisijainen tehtävä on Suomen perusturvaetuuksien nostaminen Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan edellyttämälle tasolle.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Yrjö Mattila Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
p. 040 7154166, yrikmattila(at)gmail.com tai yrjo.mattila@kela.fi

Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan liittyy raportointi- ja kantelumenettely perussopimuksen toteutuksen turvaamiseksi. Valtio on velvollinen raportoimaan sopimuksen artiklojen toteuttamisesta määräajoin Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle. Komitea tekee raporttien pohjalta johtopäätöksiä siitä, onko maan käytäntö yhdenmukainen peruskirjan kanssa. Lisäksi peruskirjaan liittyy kantelumenettely, jossa järjestöillä on mahdollisuus kannella sosiaalisten oikeuksien komitealle, mikäli katsotaan, että maan käytäntö ei täytä perussopimuksen ehtoja.

Decision on the merits, Finnish Society of Social Rights v. Finland, Complaint No. 88/2012.
Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.
Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.
Peruskirjan artiklan 12§1 mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus sosiaaliturvaan.
Peruskirjan artiklan 13§1mukaan sopimusvaltion tulee varmistaa, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja, annetaan riittävää apua ja sairaustapauksissa riittävää hoitoa. Komitea katsoi, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat 13 §1 artiklaan kuuluvia sosiaaliavustuksia.
12§3 mukaan jokainen sopimuksen ratifioinut valtio on velvollinen toteuttamaan ja ylläpitämään sosiaaliturvaa.

Epävirallinen käännös