ETVK, toimitus: Jyrki Saari, info@etvk.fi

1920 luvulla Yhdysvalloissa T.Rosevelt oivalsi, että kapitalistinen järjestelmä yhteiskunnassa tarvitsee rinnalleen sosiaalitukia toimiakseen. Yhdysvalloissa onkin esimerkiksi työttömyyskorvauksia maksettu jo -30 luvulta asti.

”Vastikkeeton korvaus” nimittely työttömyyskorvaukselle on populismia jolla pyritään hyväksikäyttöön. Muista korvauksistahan sitä nimittelyä ei juuri esiinny.

Palkkatyöttömyys tai joku työttömyysjakso sinänsä ei kerro mitään sellaista yksilön arvontuotosta yhteiskunnalle josta voisi vetää johtopäätöksiä vastikkeettoman rahan tai muun toimeentulon saantiin. Kohtuuttoman huono vastike työstä sen sijaan kertoo hyväksikäytöstä.

Yksilöille ja koko yhteiskunnalle aiheuttaa ongelmia varattomuus. Se lisää rikollisuutta syrjäyttää ja altistaa sairauksille ja näivettää koko yhteiskunnan taloutta. Siinä mielessä ei ole merkitystä yksilön statuksella onko se työtön, yrittäjä, kuntoutettava, tms.  Tämä asia on ilman tutkimuksiakin selvä jokaiselle suomalaiselle joka on halukas ylipäätään ymmärtämään vilpittömästi yhteiskuntarakenteita ja omaa laaja-alaista elämänkokemusta.

Kahden yhdysvaltalaisen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet rahallisen sosiaaliturvan vaikutuksia työhön. Tutkijat eivät löytäneet todisteita siitä, että sosiaaliturva vähentäisi työntekoa tai työhaluja. Lue tästä

SieppaaTilastokeskuksen mukaan suomessa työtä hakee noin 600 000 henkilöä. Työpaikan vaihtajat työllistyvät parhaiten. Avoin työpaikka on usein velvoitettu julkiseen hakuun, mutta työn saaja tosiasiassa valittu jo.  Työttömäksi joutuneilla tilanne saada työpaikka on tästä syystä paljon huonompi. Pääsyy on kuitenkin varsin selvä, työpaikkoja on todella vähän suhteessa hakijoihin.

Tällä hetkellä MOL sivuilla on avoimia työpaikkoja: 11 525 kpl. Se tekee tilastollisestikin jo 52 hakijaa / avoin paikka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähänkin kunnollisempaa yhtä työpaikkaa hakee suomessa tällä hetkellä jo useita satoja. Ei tällainen mielekäs asia voi olla työnantajissakaan.

Vinkkinä voi antaa, että Norjassa on töitä tarjolla suomalaisille nuorille joilla on joku ammattikoulutus käytynä.  Englannin kielellä siellä pärjää.

Työskentely toisessa jäsenvaltiossa?

Suomen kansalaisilla on samat oikeudet työskennellä toisessa EU/ ETA-maassa kuin niiden kansalaisillakin. ETA-maita ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Työvoiman vapaa liikkuminen koskee myös Sveitsiä.

EU/ETA-alueen kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa toiseen EU/ETA-maahan, mutta kolmen kuukauden jälkeen maassa on rekisteröidyttävä.

Toisen EU-maan kansalaiseen pätevät samat työsuhteen ehdot kuin maan omiin kansalaisiin. Jokaisella EU:n kansalaisella on sama oikeus liittyä ammattiyhdistykseen ja käyttää järjestäytymisoikeutta työntekijänä kuin isäntämaan kansalaisilla.

Työskentelyä julkisen hallinnon piirissä on mahdollista rajoittaa. Esimerkiksi sellaiset virat ja tehtävät, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, voidaan varata vain oman maan kansalaisille.

EU:n laajentumisen myötä osa vanhoista jäsenmaista on lisäksi asettanut uusien EU-maiden työntekijöiden liikkumiselle rajoituksia.

Tietoja työnhausta Euroopassa, avoimista työpaikoista, työ- ja elinoloista sekä mahdollisesti vaadittavista luvista saa EURES-työnvälityspalveluun kuuluvilta EURES-neuvojilta.

TE-toimiston EURES-sivut
EURES – Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali