Toimitus: Jyrki Saari

Suomessa -90 luvun alusta vallan keskittymän rakennemuutos aiheutti yhtäkkisesti laajan työttömyyden, pois lukien Ahvenanmaan maakuntahallinnon piiri.

logo A+
Maakuntahallinto on ainoa hallinto jolle voi antaa kiitettävän arvosanan työllistämisen sektorilla. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Ahvenanmaalla oli Marraskuussa 2015 vain 3,9 %.

 

 

 

TE-TOIMISTOISTA JÄRJESTYI TYÖPAIKKA MARRASKUUSSA 2015 ALLE PROSENTILLE HAKIJOISTA

Marraskuun lopussa työ ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 631 500 työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli 25892 kpl. Työpaikan heistä täytti 4400 hakijaa (0,7 %). Kaikkiaan työ ja elinkeinotoimistoissa olevista työpaikoista täytettiin marraskuun aikana 8800 kpl. Sieltä kautta työtä hakeneista työttömiä työnhakijoita oli 342100 (54 %). Työ¬ ja elinkeinotoimiston paikoista työpaikan täyttäneistä 50 % ei ollut siellä työnhakijana. Työttömyys lisääntyi erityisesti korkeasti koulutetuilla. Lähde: TEM

KYSYMYS POLIITIKOILLE
Jo 25 vuoden ajan manner-Suomessa on vallinnut laaja työttömyys. Vain laajan työttömyyden sisällä on ollut heilahtelua ylös ja alas. Suurempia niistä aiheutti, kun työttömyyttä alettiin tilastoida EU-kriteerein (Eurostat). Työttömyystilastoista katosi kertaheitolla yli 100 000 työtöntä.

tt SieppaaKuvan antavat työtuntitilastot kertovat, että Suomessa tehdään tänäänkin vähemmän työtunteja kuin 25 vuotta sitten (vuonna 1990), vaikka bruttokansantuote (tavaroiden ja palveluiden määrä) on kasvanut kaksinkertaiseksi. Työn tuottavuuden lisäyksellä markkinaehtoista työtä ei ole syntynyt. Ns. ”laaja työttömyys” on lähes puoli miljoonaa.

logo E GPoliitikot esim. Juha Sipilä, Antti Rinne, Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Matti Vanhanen ja Paavo Lipponen ovat kuitenkin vuosikymmenestä toiseen luvanneet sitkeästi äänestäjilleen sadoin tuhansin uusia työpaikkoja. He ovat esittäneet taloudellista kasvua niiden saavuttamiseksi. Keino on vähintäänkin arveluttava juuri työllistymisen kannalta koska 25 vuottakaan ei ole osoittanut sen toimivuutta.