Teksti: Arto Jokisalo

Ulkoministeri Soinin ministeriön vastuualueeseen kuuluva Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Tämä ns. Coreper eli edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen. Edustuston jäsenistö koostuu valtioneuvoston jäsenten ministeriöiden lähettämistä virkamiehiä. Tämän takia Suomessa virkamiehet ovat alkaneet myös politikoida. Jäsenvaltioiden ministereillä on valtuudet tehdä sitovia päätöksiä maansa hallituksen puolesta toimista, joista ministerineuvoston kokouksissa sovitaan.

EU:n lainsäädäntöprosessin mukaan Euroopan komissio edustaa koko EU:n etuja. Se tekee lakiehdotuksia Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle ja valvoo, että EU-maat soveltavat EU-lainsäädäntöä asianmukaisesti. Komissiolla on aloiteoikeus tehdä lakiehdotuksia Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston (jäsenmaiden ministerien) hyväksyttäväksi. Useimmiten komission lakialoitteen taustalla on jokin EU:n perussopimuksen mukainen velvoite, mutta komissio voi tehdä aloitteita myös jonkin toisen EU-toimielimen, jäsenmaan tai sidosryhmän pyynnöstä. EU:n neuvosto neuvottelee EU:n lainsäädännöstä ja hyväksyy säädökset yhdessä Euroopan parlamentin kanssa Euroopan komission ehdotusten pohjalta.

Euroopan parlamentti päättää yhdessä EU:n neuvoston kanssa unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavasta lainsäädännöstä. Parlamentti ja neuvosto päättävät esimerkiksi matkustusvapautta, elintarvikkeiden turvallisuutta, kuluttajansuojaa, ympäristöä ja useimpia talouspoliittisia asioita koskevasta lainsäädännöstä.

EU:n neuvoston, tässä ministerineuvosto, kokouksissa EU-maiden ministerit keskustelevat lakiesityksistä ja -muutoksista, hyväksyvät uutta lainsäädäntöä ja koordinoivat alansa politiikkaa. Neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuus varmistetaan yleisten asioiden neuvostossa. Sen työtä tukee pysyvien edustajien komitea (”Coreper”). Coreper koostuu EU-maiden pysyvistä edustajista Euroopan unionissa, jotka ovat käytännössä maidensa EU-suurlähettiläitä.

Lobbarit pyrkivät Coreper:ssa vaikuttamaan lain tasoisissa EU asetuksien oikeusvaikutuksiin, koska nämä tulevat sopimuksissa ilman valtioneuvoston toimivaltaa velvoittaviksi. Tämä on Suomen perutuslain 92 § nojalla toimivaltainen EU asioissa. Sopimuksissa lain tasoisissa EU asetuksissa toimivaltaiset syyllistävät kansalaiset valtioneuvoston säätämien lakia alemmantasoisten direktiivien oikeusvaikutuksien vastaiseen sopimuskäytäntöön. EU asetuksen laiminlyönneistä valtioneuvosto säätää kansallisen sopimusoikeuskäytännön mukaan. Lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavissa EU asetuksissa ei ole Suomen perustuslain mukaista lainsäätämisjärjestystä. Kansan valitsema presidenttikään ei voi ennen lain allekirjoittamista pyytää korkeimmilta oikeuksilta kansalaisten EU oikeuksien noudattamisesta kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa EU oikeuden vastaisilla laittomilla metsänhoitomaksuilla metsänhoitoyhdistykset syyllistivät metsänomistajat metsien hakkuista teetettävillä metsänhakkuusopimuksilla laittomuuksiin. Koska metsänomistajat luopuivat sopimuksilla perustuslain turvaamasta metsäomaisuudensuojastaan metsäyhtiöille, ryhtyivät metsänomistajat itse laittomasti sopimuksiin. EU tuomioistuimen mukaan kansalaisen perustuslain vastainen toiminta on laitonta. Metsäyhtiöt laiminlyövät sopimuksien apuvelvoitteisiin sisältyvät laillisuusvelvoitteet ilman mitään uhkaa oikeusseuraamuksista. Luopuessaan vielä viimekäteisistä oikeudensuojakeinoista, syyllistyvät metsänomistajat EU tuomioistuimen tarkoittamaan laittomuuteen.
Metsänhoitoyhdistyksien julkisen vallan ja rahoituksien tietoiset EU oikeuksien rikkomukset olivat valtion avoimen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Näitä poliisi ei tutkinut, syyttäjä ei syyttänyt eikä tuomari tuominnut. Suomessa markkinaoikeuden tuomio metsäyhtiöiden laittomasta puunhankinnan kartellista ja kilpailuviraston lausunto estivät metsäorganisaatioita ja metsäyhtiöitä valmistamasta metsänomistajille EU asetuksen 995/2010 edellyttämää laillisten metsänhakkuiden due diligence-järjestelmää. Tämä olisi ollut näyttö metsänomistajilla teetettävistä sopimuspetoksista valtion avoimesta vahingonkorvausvastuusta.

Euroopan parlamentti sääti metsänhakkuusopimuksissa lain tasoisesti velvoittavan EU asetuksen 995/2010 laiminlyönnit EU oikeuden vastaisesti jäsenvaltioiden EU oikeuksien rikkomuksista vaadittavien vahingonkorvausvastuun sijasta metsänomistajille. Metsäammattimiehet jatkoivat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikin sijasta metsänhakkuusopimuspetoksilla puutavaroiden hakkuuttamista EU asetuksen 995/2010 laiminlyöntinä metsänomistajien itsekriminointisuojan piikkiin.

Metsänomistaja Kujalan vuonna 2008 komissiolle tekemän EU oikeuden rikkomiskantelun nojalla lakkautettiin vuoden 2014 alusta metsänomistajilta metsänhoitomaksuvelvoitteet ja metsänhoitomaksun neljännesmaksuvelvoitteet laittomina. EU oikeuden rikkomuksesta jokaisella vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia ja saada täysi korvaus aiheutuneesta vahingosta, korvaus saamatta jääneestä voitosta sekä korot vahingon syntymisestä korvauksen maksamiseen asti. EU oikeuksien rikkomuksista valtionkonttoria vastaan nostettavissa vahingonkorvauskanteissa vastaajana on kyseisen toimialan valtioneuvoston jäsen eli maa- ja ympäristöministeri.

Metsänomistajat eivät uskalla vaatia vahingonkorvauksia, koska kanteen edellyttämä näyttö todistaa metsänomistajien syyllistyvän metsänhakkuusopimuksilla EU asetuksella 995/2010 säädettyihin sanktioihin. Nämä puutavaroiden takavarikoinnit, kaupallisen toimiluvan menetykset ja vahingonkorvaukset realisoituvat poliisin esitutkinnan mukaan. Syyttäjä on EU asetuksen 995/2010 laiminlyönneissä toimivaltainen toisin kuin laittomilla metsänhoitomaksuilla metsänomistajilla metsänhakkuusopimuksilla teetettävissä laittomuuksissa. Metsänomistajien vilpitön mieli ja itsekriminointisuoja estää syyllistämästä tai muita pakottamasta syylliseksi EU asetuksen 995/2010 laiminlyönteihin metsänhakkuusopimuksilla markkinoille hakkuutetuissa puutavaroissa.

Metsänomistajien teettäminen metsänhakkuusopimuksilla lainsuojattomiksi EU oikeuden vastaisesti asianosaisten avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin on näyttö lobbareiden ja Suomen coreptorin pyrkimyksistä suomalaisten EU oikeudeksi. Timo Soini oli Euroopan parlamentissa hyväksymässä Suomen coreptorille markkinavoimien lobbaamaa laillisten metsänhakkuiden EU asetuksen 995/2010 oikeusvaikutuksin. EU:n ja USA:n välisessä vapaakauppasopimuksen sisältämä investointisuoja estää poistamasta metsänhakkuusopimuksilla teetettävää metsänomistajien laittomuutta. Metsäyhtiöt käyttävät sopimuksilla hankkimaansa metsäomaisuudensuojaa liiketoimintavoittojensa maksimointiin.

Markkinavoimat otti pääministeri Kataisen sanoin niskalenkin kansasta syyllistämällä tämän lainsuojattomaksi ja koko maailman investoijat ulosmittaavat liikevoittonsa verotta lainsuojattomiksi syyllistettyjen metsänomistajien ja veronmaksajien hyväksikäyttönä sekä piikkiin.