Jakelu: STM, Kela, SOSS, Hyvinvointitoimiala Turku, Perusturva Pori
Johdanto
Vähimmäisturvan riittävyydestä on huolissaan eurooppalainen vähimmäisturvan kehittämisen
verkosto, European Minimum Income Network, EMIN. Suomessa hankkeen koordinaattorina toimi
Jaakko Kiilunen. HU uutisoi asiasta artikkelilla 3.10.2014 EU-hanke: Suomessa haetaan
liian vähän toimeentulotukea.
Huomiota tulee kiinnittää siksi siihen miksi ”haetaan” liian vähän. Vastaus on tässä:
tyhjän saa pyytämätikin. Noin kolmannella osalla Suomen sosiaalityöntekijöiltä jo
pelkästään perusturvaa haettaessa asenteellisuus aiheuttaa laskennallisesti kikkailtuja
nollapäätöksiä sekä tosiasialliseen perusturvaan verrattuna lähentelee pilkantekoa tuen
tarvitsijaa kohtaan.
Esimerkki yhden monista sosiaalityöntekijöiden laskennallisista huijauksista,
sosiaalilainkin vastaisista käytännöistä: Tuen hakija liittää hakemukseensa sähkölaskun
jonka on lähettänyt perintä toimisto Lindorff. Ainakin Porin ja Turun kaupunkien
sosiaalityöntekijöiden käytäntö on hylätä lasku pääomankin osalta samoin tein.
Yleisellä tasolla ymmärretään heti, että kysymys on pelkästään sosiaalityöntekijän
asenteellisuudesta. Luonnollisesti tuen voisi myöntää pääoman osalta. Toinen asia on taas
se, että tuo myöhästymismaksu on saattanut syntyä sosiaalitoimen tahallisen vitkastelun
vuoksi. Siihenhän taaskin pyritään.
Hyvin tavanomaisempia näissä asenteellisesti laadituissa laskelmissa ovat summavähennykset
jotka eivät ole hakijan käytettävissä olevia tuloja tai ovat pelkkiä olettamuksia
tulevaisuudesta, puhumattakaan harkinnanvaraisesta tuesta edes mielenterveysongelmaisille.
Niitä ei heru tosiasiassa asiakaslähtöisestä tilanneharkinnasta, vaan lähinnä vain vahvojen
tahojen painostuksesta.
Oma lukunsa on myös se, ettei sosiaaliasiamiehistä tiedoteta tuen hakijoille. Toinen luku
on sosiaalilautakunnat, ne jotka ruuhkauttavat hallinto-oikeudet asenteellisuudellaan.
Kyllä sosiaalilautakuntaa tulisi velvoittaa tarkastamaan edes haon jo ennen samalaisista
tapauksista tehdyt päätökset. Ei ihme, että kuntatason päättäjät mielletään
poliiitisrakenteellisesti korruptoituneiksi.
Poristakin tuli taas viime viikolla tällainen oikeusloukkauspäätös jäsentämme kohtaan,
yhdistyksemme tiedostoon. Turun touhut ovat vielä Poriakin asenteellisempia olleet ainakin
tähän asti. Kyllä riittää kirkon diakoneilla köyhyydenpoisto ohjelmaa ja leipäjonoissa
mittaa ainakin näissä kaupungeissa.
Kysymys
Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistettiin 30.12.2014. Tavoitteena on entistä tehokkaammin
torjua köyhyyden ylisukupolvistumista ja pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta. Mitä
tällaisilla esityksillä on tarkoitusta, kun käytännössä esimerkiksi Turun ja Porin
sosiaalitoimissa toimitaan päinvastaisilla periaatteilla edelleen?
Eettisten sääntöjen Tiedotus- ja Valvontakeskus ry
Jyrki Saari, asiamies
045 8700 865
www.etvk.fi

STM Vastaus

18.6.2015
Arvoisa Jyrki Saari,
Kiitos kirjeestänne, jonka olitte lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriöön.
Kirjoititte kirjeessänne sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalilautakuntien asenteellisuudesta
Porissa ja Turussa. Katsotte tämän olevan osaltaan syynä siihen, että
Suomessa haetaan liian vähän toimeentulotukea. Kysyitte myös millainen tarkoitus
uudella sosiaalihuoltolailla on köyhyyden ylisukupolvistumisen ja toimeentulotuen
pitkäaikaisasiakkuuksien torjumisessa, kun käytännössä sosiaalitoimistoissa
esimerkiksi Turussa ja Porissa toimitaan näkemyksenne mukaan
päinvastaisilla periaatteilla.
Toimeentulotuki on viimesijainen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen
tukimuoto, ja sitä koskevissa asioissa päätöksentekijä on lain mukaan
kunta. Toimeentulotukeen sisältyvä kunnan harkintamahdollisuus on tarkoitettu
hakijan eduksi, jotta hänen yksilöllinen tilanteensa voidaan ottaa paremmin
huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriö ei voi ottaa kantaa kuntien tekemiin
yksittäisiin toimeentulotukipäätöksiin.
Viittasitte kirjeessänne myös uuteen Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), joka astui
pääosin voimaan 1.4.2015. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia
sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta,
turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat
sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, ja edistää asiakaskeskeisyyttä
sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa
(1 §). Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan asiakkaalla on oikeus saada
sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua
ilman syrjintää.
Asiakaslain mukaan asiasta voidaan tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle
tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava
kohtuullisessa ajassa eikä sen tekeminen rajoita muutoksenhakuoikeutta.
Tarvittaessa kunnan sosiaaliasiamies voinee neuvoa oikaisunhaussa.
Toimeentulotuen hakijalla on myös mahdollisuus tehdä kantelu kunnan sosiaali-
ja terveydenhuollon toimintaa valvovalle aluehallintovirastolle (www.avi.fi),
mikäli katsoo kantelun kohteena olevan menettelyn tai toiminnan lainvastaiseksi,
virheelliseksi tai epäasianmukaiseksi. Myös toimimattomuudesta tai tehtävien
laiminlyönnistä voi kannella.

Harkinnan asianmukaisuutta ja laillisuutta valvovat viimekädessä hallintotuomioistuimet.
Kunnan tekemään päätökseen on aina mahdollista hakea muutosta
hallinto-oikeudelta, tekemällä määräajassa oikaisuvaatimus. Hallinto-oikeuden
päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jos siihen
myönnetään valituslupa.
Kiitämme yhteydenotostanne. Sosiaali- ja terveysministeriön on tärkeä saada
palautteenne kaltaista tietoa toimeentulotukijärjestelmän toimivuudesta.
Otamme näkökulmanne huomioon sosiaaliturvan lainsäädäntöä valmisteltaessa
ja täytäntöönpanoa ohjatessa. Tavoitteena on kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti
ja oikeudenmukaisesti kohtelevan lainsäädännön kokonaisuus.
Ystävällisin terveisin
Johtaja Kari Ilmonen
Korkeakouluharjoittelija Reetta Kosonen

Alkuperäiset Louhi Webmail _ KYSYMYS_ EUROOPPA 2020 STRATEGIA KÖYHYYSOHJELMASTA

Liite_1_Vastaus_kansalaiskirjeeseen