Adressiin tästä

Oikeus- ja työministeri Lindström hallitukselle esittämän Euroopan neuvoston (EN) lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen (SopS 108/2002) 12 artiklan voimaan saattamisella sanktioitaviksi tulevat mm. julkisen vallan ja rahoituksen väärinkäyttöön pyrkivä vaikuttaminen.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan mikään toimenpide ei voi olla lainvoimainen, jos se ei ole yhteneväinen näiden valtioiden perustuslaeissa tunnustettujen ja niissä turvattujen perusoikeuksien kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, kok. 1991 s. I-2925, 41 kohta). Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Syrjintätilanteessa voidaan vedota perustamissopimuksen määräykseen riippumatta siitä, miten asiasta on kansallisessa lainsäädännössä säädetty.

EY:n perustamissopimuksen 102 nojalla valtioneuvoston toimivaltana voitiin loukata kansalaisten EY-oikeuksia valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. EY:n perustamissopimuksen 86 nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön toimivaltana yhdistyksien markkinavoimille turvaamat jäsenistönsä elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaiset sopimuspetokset turvattiin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisilla. Poistamalla kilpailunrajoituslaista rikosoikeuden sanktiot estettiin poliisia tutkimasta, syyttäjää syyttämästä ja tuomaria tuomitsemasta sopimuspetoksista. Markkinavoimien sopimuspetoksilla ansainnat oli turvattava estämällä laillisten ammattitutkintojen saatavuus, koska ilman laillista ammattipätevyyttä olevien vilpittömän mielen turvin voitiin sopimukset päättää ilman täyttä korvausta ja jälkikäteisiä oikeudensuojakeinoja.

EY:n perustamissopimuksen nojalla ammatinharjoittamisten direktiivien toimeenpanosta toimivaltaisten työmarkkinaosapuolten työehtosopimuksissa vastaa jäsenvaltio. SAK:n puheenjohtaja 1990-2009 laiminlöi avoimilla työmarkkinoilla ammattiliittojen jäsenistöjen ammattitutkinto-oikeudet valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Yleissitovina työehtosopimuksina nämä velvoittivat kaikkia toimialalta. Kansalaisten EU-oikeuksien vastaisissa yrittämisissä ja työllistämisissä turvattiin eläke-, sosiaali- työ- ja vero-oikeuksissa markkinavoimien liiketoimintapetokset valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.

EY:n perustamissopimuksen artiklan 92 (2) tavoitteita kansallisten jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi ei sovelleta veroja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta eikä työntekijöiden oikeuksia tai etuja koskeviin säännöksiin tai määräyksiin. Markkinaoikeuden valtiolle sakottamista b2b liiketoimintapetoksista nostettavissa vahingonkorvauskanteissa lakimiehet salaavat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin tietoisesti laiminlyödyt kansalaisten EU-oikeuden turvaamat ammatinharjoittamisten oikeudet. Näiden oikeuksien laiminlyönnit ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.

Työsopimuksissa työnantajia velvoittava direktiivi 92/51/ETY työllistettyjen ammattitutkinnoista esti markkinavoimien liiketoimintapetoksien teettämiset suoraan työntekijöillä. Vuoden 1994 arvonlisäverojen vähennyskelvottomuus lakisääteisten työllistämiskustannusten osalta rajoitti kotimarkkinoilla työllistämistä. Ratkaisu oli markkinavoimien liiketoimintapetoksien päättämiset nolla- ammattisuojan yrittäjille valmistettavilla toimialan laatujärjestelmien auditoinneista myönnettävillä sertifikaateilla. Korkeimman oikeuksien päätöksillä nolla ammattisuojan standardoidut arvolisävero-, yrittäjäeläke- ja yrittäjävero-oikeuksin toimivat yrittäjät turvattiin vastuuvakuutuksilla nostettavissa vahingonkorvauskanteissa. Vastuuvakuutus on näyttö asiakkaalle yrittäjien ilman ammatinharjoittamisen oikeutta olevien työllistettyjen työntekijöiden EU-oikeuksien rikkomuksista.

EU-oikeuksien laiminlyönnit tulevat kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan oikeusistuimissa sopimusten riita-asioina arvioitaviksi. Suomessa sopimusten apuvelvoitteiden sisältämät EU-oikeuksien laiminlyönneillä ei ole mitään oikeusseuraamuksia. Näistä ei voida oikeusistuimissa vedota EU-tuomioistuimen antamiin päätöksiin tai vaatia ennakkoarviointi. EU-tuomioistuimella on vahvin oikeuden valta EU-oikeuksissa, johon Suomessa sopimuksien riita-asioissa ei voida vedota. Ammattitaitoisimmat ovat effet utile oikeuskäytännön mukaan vedonneet EU-oikeuden säännöksiin ilman kansallisia toimeenpanojakin mitä tahansa julkisen vallan elintä vastaan.

Suomessa vuoden 1994 ETA–sopimus turvasi yksityis-, julkisoikeudellisten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tasavertaiset liiketoimintaoikeudet vuosittaiseen 66 000 markan tukeen. Vuodesta 2000 lähtien tukea sai jo 66 000 euroa. Tukeen ei laskettu mm. työllisyysvaroja edellyttäen, että työttömien työnhakijoiden ammattitutkinto-oikeudet huomioitiin. Suomessa ESR-rahoituksilla toimivaltaiset ovat toimineet lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavan asetuksen (ETY) N:o 2084/93 vastaisesti. Julkis- ja yleishyödylliset yhteisöt rahoittivat liiketoimintaansa ylläpitämällä EU-/kansallisella rahoituksella työttömyyttä uudistaakseen 1995-2020 EU-rahoituksen perusteet. Ns. aktiivisella työvoimapolitiikalla direktiivin 91/533/ETY nojalla ohitetaan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan velvoitteet maksamalla korvaus työstä palkan sijasta tukena ja/tai avustuksena.

Mitä suurempi oli työttömien luku sitä suurempi oli EU:sta saatava työttömyysrahoituskin. Työttömyydellä EU-/kansallisella rahoituksella harjoitettava liiketoiminta oli keino saada EU:lle maksettuja jäsenmaksuja takaisin. 30 vuotta työttömyyden liiketoimintaa on ylläpidetty ja maksimoitu, kun maataloustuki maksatettiin pääasiassa kansallisista verovaroista. Maatalouden osuus EU:n budjetista on ollut 80 %.

SAK:n edustavimmat yli 50-vuotiaat työttömyyseläkeputkessa turvassa olleet ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahan saajat laskettiin rahoituksissa mukaan. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettiin lainvastaisesti, koska nämä eivät enää olleet avointen työmarkkinoiden käytettävissä.

Päätöksen N:o 283/1999/EY mukaan eurooppalaisille kuluttajajärjestöille annetaan 90 % tukea kustannuksiin, jotka edustavat kuluttajia yhteisön tason standardien kehittämisessä tuotteille ja palveluille. Kyse on a) rahoituksesta elimille, jotka ovat osa käynnissä olevia yhteisön verkkoja, joilla tarjotaan kuluttajille tietoja ja apua, jotta nämä voivat hyödyntää oikeuksiaan ja saada käyttöönsä asianmukaisia riidanratkaisumenettelyjä, ja b) toimista, joita kehitetään jäsenvaltioiden kanssa tehtävän hallinnollisen ja toimeenpanoyhteistyön alalla.

EU:n jäsenmaiden Amsterdamin sopimuksen allekirjoituksilla 2.10.1997 tulivat tutkintotavoitteet EU:n jäsenmaissa kansallisesti voimaan sen jälkeen, kun kaikki maat ovat sen ratifioineet. Suomi ratifioi tämän 1.5.1999 ja samana vuonna sosiaalisen peruskirjan. Tämän 10 artiklan mukaan tutkinto on Suomessa perustuslain turvaama oikeus. Suomessa vuoden 1997 alusta toimintansa aloittaneiden työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtäväksi siirtyi työministeriön pääluokkaan kuuluvan työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yrityskoulutuksen ja maa- ja metsätalousministeriön maatalousyrittäjien koulutuksen hankinta.

UUDISTETUN EUROOPAN SOSIAALISEN PERUSKIRJAN LIITE 1 kappaleen mukaan sosiaaliturvaan liittyvät asiat sekä työttömyysetuuteen, vanhuuseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen liittyvät määräykset voidaan jättää 20 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan, EU:n Perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 12 artiklan ja perustuslain 1999/731 13 § nojalla perustetut yleishyödyllisinä yhteisöinä harjoittavat liiketoimintapetosta ilman jäsenistön vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytyn ammatinharjoittamisen oikeudet omaavien työntekijä- tai yrittäjäpalvelujen saatavuutta.   Yhdistykset turvaavat markkinavoimille jäsenistönsä elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaisilla sopimuspetoksilla ansainnat.

”Yhteiskunta maksoi työttömyydestä vielä vuonna 1999 n. 36 miljardia markkaa, laskee työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Hänen mukaansa yhteiskunnalle karttuikin koko viime vuosikymmeneltä kaikkiaan 300 miljardin markan ylimääräiset työttömyyskustannukset verrattuna siihen, että työttömyys ja sen kulut olisivat pysyneet vuoden 1990 luvuissa.” http://www.sunpoint.net/~erkkiaho/tyott.htm

 

Kesäkuussa 1999 annettiin direktiivi 1999/42/EY tutkintotodistusten tunnustamisjärjestelmän perustamisesta vapauttamisdirektiivien ja siirtymätoimenpiteistä annettujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvan ammatillisen toiminnan osalta sekä tutkintotodistusten yleisen tunnustamisjärjestelmän täydentämisestä. Neuvoston direktiivi 92/51/ETY direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä sovelletaan po. metsäalan koulutuksen tai pätevyyden saaneisiin. Suomi laiminlöi tietoisesti direktiivin 1999/42/EY säännökset ammattitutkinnoista säätämällä nämä kansalliseen oikeusjärjestykseen tammikuulla 2003 vuoden 2001sijasta.

Suomen perustuslain 1999/731 54 § nojalla kansan vuosiksi 2000-2012 valitsema presidentti Tarja Halonen laiminlöi tietoisesti lainsäädännön allekirjoittajana suomenkielisen kansan tahdon perustuslain 2 § vastaisesti. Julkista valtaa ja rahoitusta käyttävät syyllistyvät tietoisesti laittomuuteen, jos ovat jättäneet läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi kansalaisille selittämättä, että työllistämisissä ei noudateta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan oikeusvaikutuksia ilman työsopimusta. Kyse on EU:n perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 17 artiklan ja Suomen perustuslain 15 § nojalla turvatun omaisuudensuojaan kuuluvien yksityisoikeudellisten varallisuusarvoisten sopimusoikeuksien vastaisesta petoksesta.

Direktiivin 2000/43/EY tavoittein ruotsin- ja suomenkielisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää todistustaakan siirtymistä vastaajalle, kun syrjinnästä on annettu näyttö. Neuvoston direktiivi 2000/78/EY 16 artikla jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)       yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan;

b)       yksittäisiin työsopimuksiin tai työehtosopimuksiin, yritysten sisäisiin sääntöihin sekä itsenäistä ammatinharjoittamista ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä koskeviin sääntöihin sisältyvät määräykset, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisia, julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai muutetaan.

 

Lain N:o 26.1.2001/56 nojalla tuomarin vastuulla toimiva vahvistamislautakunnan ilman vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjä ammatinharjoittamisen oikeuksia hyväksyttävät yleissitovat työehtosopimukset ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Vahvistamislautakunnan jäsen sosiaali- ja terveysministeriön alainen tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen syyllistyy kyseisissä työehtosopimuksissa virkarikokseen. Oikeus moittia työehtosopimuksia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tuomaroimaan työtuomioistuimeen edellyttää ensin sitoutumista laiminlyönnit sisältäviin työehtosopimuksiin. Sitoutumisella oikeuksien loukkauksiin mitätöidään asianomistajan oikeudet vaatia ilman muutoksenhakuoikeutta olevasta työtuomioistuimen päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kerran hyväksytty yleissitovuus jää moittimatta voimaan vaikka yleissitovuuden edellytykset jäävät toteutumatta.

Lailla 189/2001 kuntouttavasta työtoiminnasta velvoitettiin kunnat järjestämään yhdessä työvoimatoimistojen kanssa KELA:n osoittamien työttömien osalta mm. kuntouttavaa työtoimintaa. Työllisyyslain 10 c § 5 momentin mukaan uudistettu, yksilöity työnhakusuunnitelma voidaan korvata aktivointisuunnitelmalla, jos työnhakijalla on oikeus kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun aktivointisuunnitelmaan.

  • Alle 25 -vuotiailla ja kuntien toimeentulotukiasiakkailla, sekä yli 25 -vuotiaat kuntouttavassa työtoiminnassa paikallaolo kartuttaa oikeuden yhdistelmätuella työllistämiseksi.
  • Ansiosidonnaista päivärahaa saavan kuntouttavan työtoimintaan osallistumisen estää vaatimus työttömän työnhakijan olevan avointen työmarkkinoiden käytössä. Tämä on työttömyyspäivärahan saannin edellytys.
  • Kuntouttavalla työtoiminnalla rajoitettiin ulkomaisen halpatyövoiman käytön edellytyksiä.

Työvoimahallinnon , sosiaalitoimen ja kuntouttavan työtoiminnan viranomaaisten toimivallan akvaktivointisuunnitelman toteuttamisen estää työttömän työnhakijan ammattitutkintovaatimus. Julkishallinnon tehokkuuden takia tämä tulee kirjata työttömän työnhakijan työnhakusuunnitelmaan.

Julkisen työvoimapalvelulain N:o 2002/1295 1 luvun 2 §:n mukaan työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla joko suoraan tai koulutuksen avulla. Mikäli työttömältä ei voida todentaa vaadittavaa pätevyyttä, velvoittaa työvoimaviranomaisia työttömyysturvalain N:o 1290/ 2002 IV osa 10 luvun 4 §:n (2) koulutusta koskevat edellytykset. Aiemman lisä-, täydennys- ja muuntokoulutuksen sijasta hankittaisiin tutkintoon johtavaa koulutusta, joka parantaa merkittävästi koulutukseen osallistuvien asemaa työmarkkinoilla, koska he saavat tutkintotodistuksen osoitukseksi pätevyydestään.

Komission asetus (EY) N:o 2204/2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen [Muutossäädökset]. Asetuksen alaisilta kansalaisilta vietiin oikeudet hankkia työllisyysvaroilla ammattitutkinto.  Epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä ovat seuraavat:

  • kaikki alle 25-vuotiaat tai henkilöt, joilla kahden vuoden kuluessa kokopäiväisen koulutuksen päättymisestä ei ole ollut työpaikkaa;
  • kaikki yli 50-vuotiaat, joilla ei ole työpaikkaa tai jotka ovat menettämässä työpaikkansa;
  • kaikki, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, ja jotka ovat työttömiä tai menettämässä työpaikkansa; –          pitkäaikaistyöttömät (eli viimeksi kuluneiden 16 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta työttömänä olleet); –          siirtotyöläiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat;
  • yksinhuoltajat;
  • huumeista riippuvaiset ja entiset vangit;
  • muut, jotka palaavat työelämään oltuaan poissa työstä yli kaksi vuotta (esimerkiksi lastenkasvatuksen tai perheenjäsenen hoitamisen vuoksi);
  • naiset alueilla, joilla on korkea työttömyys.  

Asetukseen sisältyvä varauma antaa komissiolle mahdollisuuden katsoa myös muita henkilöitä epäedullisessa asemassa oleviksi jäsenvaltiolta saadun ilmoituksen perusteella. Alentuneesti työkykyisten työllistämisen edistämiseksi valtio voi ottaa vastattavakseen enintään 60 prosenttia yhden vuoden palkkakustannuksista ja sosiaaliturvamaksuista. ”Alentuneesti työkykyisen” voi kukin jäsenvaltio määritellä itse. Lisäksi tukea voidaan myöntää korvaamaan tuottavuuden väheneminen sekä työtilojen muuttamiseen ja työntekijän avustamiseen. Asetus on voimassa vuoden 2006 loppuun, jolloin päättyy myös Euroopan rakennerahastojen nykyisten sääntöjen voimassaoloaika.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2002:9 henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämisestä ei ulottunut työttömille. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain (497/2003) mukaan on kuntoutusasiain neuvottelukunnan tehtävänä ohjata, kehittää ja yhteen sovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyötoimikuntien toimintaa. Työttömien työnhakijoiden edunvalvontaan perustettujen oikeushenkilöt jäivät vaille henkilökohtaista avustajaa, koska Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö ry tuolloin ollut kuntoutusasiain neuvottelukunnan kumppani.

HE 44/2003 vp mukaan työttömyys poikkeaa siinä määrin muista yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä tarkoitetuista syrjintäperusteista, että valiokunta TyVM 7/2003 vp ei ole katsonut voivansa tässä yhteydessä lisätä sitä syrjintäperusteiden joukkoon. Eduskunnan tahto direktiivin vastaisesta työttömien syrjäytymisessä oli perustuslakivaliokunnan lausunnon vastainen.

 

 

Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta laintasoisesti velvoittava asetus (EY) N:o 2006/2004 velvoitti kuluttajavirastoa/-asiamiestä vaatimaan kirjallisesti nolla ammattisuojan elinkeinonharjoittajia lopettamaan eurooppaoikeuksien vastaiset sisäiset rikkomukset. Direktiivin 2005/36/EY mukaan muille jäsenmaille ja komissiolle vastavuoroisesti hyväksytettävä ammatinharjoittamisten oikeudet edellyttävät työssäoppimisesta hankittua ammattitutkintoa. Laissa N:o 2007/1093 1 § säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/1093, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi, mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

Vuonna 2005 Suomen 2,4 miljoonan työllisestä vajaalla miljoonalla ei ollut mitään tutkintoa. Valtio on vahingonkorvausvastuussa ilman vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjen muissa jäsenmaissa tarjottavissa palveluissa. Neljän kuukauden jälkeen ilman vaadittava hyväksyntää olevien tulee palata takaisin kotimaahansa.

Vuoden 2010 alussa yrittäjien ja työntekijöiden ammattientarkastuksista vastaavat työsuojelupiirit lakkautettiin ja toiminta jatkui entiseen tapaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Nämä toimivat alueellisina kilpailuviranomaisina, joiden toimivaltana hyväksyä kotimarkkinoilla markkinavoimien liiketoimintapetokset haittoja suurempina taloudellisina hyötyinä. EU asetuksessa N:o 330/2010 (5) vahvistetusta ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu olisi rajoitettava vertikaalisiin sopimuksiin, joiden voidaan riittävällä varmuudella olettaa täyttävän perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan edellytykset. Asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla todistustaakka kuuluu niille yrityksille, jotka vetoavat kyseisestä kohdasta johtuvaan etuun.

Työministerinä Kataisen ja Stubbin hallituksissa 2011-2015 Ihalaisen vuoden 2013 alusta kuluttaja- ja kilpailuviraston yhdistämisellä teki kuluttaja-asiamiehen esteelliseksi ryhmäkanteessa ja kuluttajaviraston kuluttajien laillisissa eduissa. Ihalainen ulotti kilpailulain 595/2013 muutoksella julkishallinnon ammattiliittojen jäsenistön SAK:n tavoin markkinavoimien sopimuspetoksien toteuttajiksi. Kilpailulain muuttamisella turvattiin julkisyhteisöille EU-oikeuksien vastaiset elinkeino-, omistus-, sopimus- ja yhdistysoikeuksien sopimuspetokset. Nämä sisältyvät julkishallinnon ja/tai julkisella rahoituksella teetettävien yleishyödyllisten ns. SGEI-palvelujen teettämisiin.

Työministeri Ihalainen julkaisi keväällä 2014 valtiota ja yrityksiä vuonna 2011 julkistetut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (ns. Ruggien periaatteet) suomenkielisten tulee vaatia noudatettavaksi ruotsinkielisten ihmisoikeusperiaatteiden mukaan.  

Ammattipätevyysdirektiivin muutoksella 2013/55/EU säädetyt oikeusvaikutukset tuli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.1.2016 mennessä. Työllisyysvarojen käytössä velvoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU1 (2) ympäristö-, sosiaali- ja työoikeusvelvoitteet. EU tuomioistuimen Mannesmann -tapauksen nojalla pienikin yleinen tehtävä saattaa hankintadirektiivit sovellettavaksi koko toiminnassa. Effet utile oikeuskäytännön mukaan kansalainen voi vaatia eurooppaoikeutensa voimaan ilman kansallisia toimeenpanojakin julkisen vallan elintä vastaan.

SGEI palveluilla salattiin vuoden 2015 alusta voimaan tulleessa 410/2015 kuntalain ensimmäistä kertaa Suomen historiassa perustuslakiin 1999/731 kirjatut kansalaisten perusoikeudet.  Kunnissa julkinen toiminta on ollut laitonta EY tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan ilman perustuslaissa kansalaisille turvattuja perusvapauksia. Vahingonkorvauslain nojalla voidaan nostaa valtiolta vastaan vahingonkorvauskanteet silloin kuin kuntalaisten EU-oikeuksia loukkaava säännös kumotaan. Vuoden 1995 kuntalaissa noudatettiin 1865 maalaiskunta-asetuksen kunnan jäsenten perusoikeuksia. SGEI-palveluilla vältetään metsänomistaja Kujalan komissiolle tekemän EU-oikeuksien rikkomuskantelun vastaavuudet, jonka johdosta laittomana lakkautettu metsänhoitomaksu uhkasi valtiota vastaan nostettavat vahingonkorvauskanteet.

Pääministeri Sipilän hallitus 2015- välttää kunnissa kuntalaisten EU-oikeuksien loukkauksista nostettavat vahingonkorvauskanteet yhtiöittämällä vuosittaiset 20 miljardin arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelut. SOTE:n ulkopuolelle jäävä pääkaupunkiseutu turvaa kuntalain 410/2015 kuntalaisten eurooppa-, ihmis- ja perusoikeuksien laiminlyönneistä nostettavat vahingonkorvauskanteet.

Pääministeri Sipilän 2015- hallituksen sisäministeri Risikon mukaan syrjäytyneitä nuoria on ohjaamassa 50 henkilöä. Esimerkiksi Yrittäjänaisten Keskusliitto halusi keväällä 2012 auttaa 40 000 syrjäytynyttä nuorta mustasta aukosta kouluun ja työelämään (http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/syrjaytyneet-nuoret). Syrjäytymisessä on kyse siitä, että yksilön sosiaaliset oikeudet (oikeus työhön, oikeus terveyteen, oikeus koulutukseen, oikeus asuntoon yms.) eivät toteudu eikä yksilöllä ole mahdollisuutta antaa panostaan yhteiskunnan toimintaan. EU:ssa tehtyjen tutkimuksien mukaan merkittävin tekijä syrjäytymisessä on ollut työttömyyden seurausta. Suurinta yksittäistä syrjäytynyttä kansanosaa edustavat yrittäjät. Yhteisenä nimikkeenä syrjäytyneillä on riittämätön ammattitaito. Lähes konkurssissa olevissa Etelä-Euroopan maissa yrittäjien suhteellinen osuus on maailman korkein. Kapitalistisessa Amerikassakin on vähemmän yrittäjiä kuin Suomessa.  

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden vailla töitä olevia oli kuitenkin jopa 16 600 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan, yhteensä 126 800 ihmistä. Hallituksen mukaan työttömien työllistämiseen palkkatuella ja starttirahalla rahoittamiseen käytetään jatkossa enemmän työttömyysetuuksia.http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pitkaaikaistyottomyydesta-kasvaa-iso-ongelma/GttVmmmg?ref=ampparit:bf5d&ext=ampparit

 

Työministeri Lindströmin valmistelemaa työllisyyspolitiikkaa velvoittaa vuoden 2020 jälkeinen EU-rahoitus. Tästä lähtien kansalliset EU:n rakennerahastorahoitukset muuttuvat useamman jäsenmaan välisiksi yhteishankkeiksi ja -projekteiksi suoraan Brysselistä rahoitettaviksi. Keski-Euroopan maissa sopimusten riita-asioissa apuvelvoitteiden laiminlyönneillä on oikeusseuraamuksia. Tämä tarkoittaa sopimusten apuvelvoitteilla laiminlyödyistä ammattitutkinto-oikeuksista säädettäviä rangaistuksia ja vahingonkorvauksia.

Perustettava Ad Populum (Kansan valta) yhdistys hankkii kansalaisten eurooppa-, ihmis- ja perusoikeuksien due diligence- järjestelmään hankekumppanin Saksasta. Saksalaisten perusoikeudet vaadittiin vuonna 1958 perustetun Euroopan yhteisön kansalaisilleen tunnustamiksi perusoikeuksiksi. Saksan presidentille maksetaan palkkaa siitä, ettei hyväksy kansalaisten kansallisella eikä EU-oikeudella loukkavaan lainsäädäntöä allekirjoituksillaan. Hanke sisältää Ad Populuksen yleishyödyllisen toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään kansalaisille sopimusten apuvelvoitteista suorituskanneoikeudet turvaavan palvelun.  

Nizzan sopimus (2001/C 80/01) mukaan Nizzan tavoite mahdollisuus oikeuksien käyttämiseen puuttuu selkeiden tavoitteiden lisäksi tietoa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden mahdollisuuksista käyttää oikeuskeinoja. Mahdollisuus käyttää oikeuskeinoja on perusoikeus.

 

Arto Jokisalo