Adressiin tästä
Valtion metsien omistajina 5,472 miljoonaa kansalaista vaativat Metsähallitusta vastaan Helsingin käräjäoikeudessa nostettavalla suorituskanteella velvoittamaan EU-asetuksen 995/2010 oikeusvaikutuksin Metsätalous Oy:n lukuun valtion metsien hakkuuttamiset vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytyillä metsänhakkuun ja hoidon ammatinharjoittajilla.

Hallintolain 434/2003 vastaisesti syyllistytään tietoisesti petokseen salaamalla työntekijöiden ja yrittäjien muilla jäsenmailla ja komissiolla vastavuoroisesti hyväksytettävät ammatinharjoittamisten oikeudet. Metsähallitusta velvoittivat julkisista hankinnoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU1 (2) ympäristö-, sosiaali- ja työoikeusvelvoitteet. Komission mukaan Suomella on kaksi kuukautta aikaa kirjata lainsäädäntöön direktiivin 2001/42/EY oikeusvaikutukset metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän ympäristötietojen julkisuudesta kansalaisten tasolla (22.7.2016 Verkkouutiset). Ammattipätevyysdirektiiviä (2005/36/EY) on muutettu direktiivillä 2013/55/EU, joka on tullut voimaan 18.1.2014 ja joka tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.1.2016 mennessä.  

Länsi-Saksassa suomalaiselle metsätyöntekijälle oli Wittlichin ulkomaalaistoimiston päällikkö jo leimaamassa ruotsalaisen metsätyöntekijän vastavuoroisuusperiaattein nojalla yrittäjäoikeudet vuoden 1990 Viebtke ja Vivian -myrskyjen kaatamien puiden korjuuseen. Ruotsalaisten kansalaisten sinisten passien joukossa ollut suomalaisen metsätyöntekijän sininen passi erehdytti päällikköä. Ennen leimausta hän huomasi, ettei kyseessä ollutkaan ruotsalaisesta vaan suomalaisesta metsätyöntekijästä. Päällikön olikin tarkistettava suomalaisten osalta Saksan oikeuskäytännöt. Parin tunnin kuluttu päällikkö oli iloinen löytäessään suomalaiset, mutta pahoillaan suomalaisen kohtalosta. Päällikön mukaan suomalaiset eivät kuuluneet EY- eivätkä EFTA-maiden joukkoon kuten ruotsalaiset. Suomalaisen metsätyöntekijän yrittäjäoikeus edellytti Itä-Euroopan maiden kansalaisten tavoin seitsemän vuoden työssäoppimisjaksosta viranomaishyväksyntää. Metsäpalkkalain 1964-1991 mukaan Saksassa suomalaisella metsätyövoimalla oli 1/8 laillisesta ammattipätevyydestä, kun Suomeen oli jäänyt 7/8 laillisesta puunkorjuun työpareista. Tämä teki suomalaisen metsätyöstä rikollisen, mutta välittäjien lukuun ilman mitään Saksan peruslain velvoitteita teetettiin vähempiarvoisten metsin kasvatushakkuita. Tuulikaadoissa metsänomistajilta ammatinharjoittajan laskuttamasta 40 DM/m3 välittäjät maksoivat puunkorjuusta metsätyöntekijälle korvauksena 8 DM/m3. Maantieltä tullut kuorma-autonkuljettaja vielä varasti mitassa 10 % vähennystä omaksi palkakseen. Lomalla oltaessa kaikki puutavarat olivat varastettu ilman mittausta ja korvausta. Lähdin kotimaasta hakemaan ammatinharjoittajan laskutusoikeuksia loppukesästä -90 Suomea velvoittavien Euroopan sisämarkkinasäännösten takia.

Ensimmäiseksi Suomessa lakkautettiin vuoden 1991 lopussa vuodesta 1964 voimassa ollut metsäpalkkalaki. Lakkauttamala puunkorjuussa7/8 osaa lakisääteisistä työpareista jäi metsätyöntekijä ypöyksin ilman mitään mahdollisuuksia hankkia puunkorjuuseen ammatinharjoittajan laskutusoikeuksia. EY:n perustamissopimuksen nojalla metsätyöntekijöiden ammattitutkinnoissa toimivaltainen itsenäinen ammattiliitto fuusioitiin 1992 loppuun mennessä. Metsätyöntekijöiden ammattiosasto ei ammattitutkintoja ole esittänyt toteutettaviksi. Metsänhakkuissa ja –hoidoissa ammatinharjoittamisten oikeudet esti metsänostajille säädetty elinkeinoverolain N:o 360/ 1968 13 §:n poikkeus. Tämän mukaan metsänostajan vaihto-omaisuudeksi katsottiin metsänomistajilta puukauppasopimuksilla ostettujen metsien arvo. Tarkoituksena oli turvata puuraaka-aineen jalostajien kyky kehittää toimintaansa ja työllistämiset. Verotus rajoitti niiden metsänostajien mahdollisuuksia, jotka vain välittivät puuraaka-ainetta. Puuraaka-aineen jalostajien ei kannattanut hankkia puuta kuin suoraan metsänomistajien kanssa tehtävillä kauppasopimuksilla. Puukauppasopimuksiin merkityt puutavaroiden laadut, lajit ja arvot ovat vain verotuksessa vaihto-omaisuuden määrittämistä varten. Eurooppaoikeuden vastainen verokäytäntö turvasi metsäyhtiöiden puutavaroiden kantoraha-arvojen vaihto-omaisuuksissa vain ilman muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjä suomenkielisten metsänhakkuun ja –hoidon ammatinharjoittamisten oikeuksia.

EU:n virallisella ruotsinkielellä todettiin metsätyöntekijöiltä ja -yrittäjiltä muilla jäsenmailla ja komissiolla tunnustamat ammatinharjoittamisten oikeudet. Suomessa ruotsinkielisten työntekijöiden ja yrittäjien ammatinharjoittajaoikeuksien loukkaukset johtaisivat ruotsalaisten työntekijöiden ja yrittäjien ammatinharjoittajaoikeuksien loukkauksiin. Suomenkielellä ei vielä kesällä 2016 ole vastavuoroisesti hyväksytetty muilla jäsenmailla ja komissiolla metsänhakkuun ja –hoidon ammatinharjoittamisten oikeuksia. 

Suomessa sopimusten apuvelvoitteiden laiminlyöjinä yrittäjien ja/tai työntekijöiden toiminta on EU-tuomioistuimen mukaan laitonta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan mikään toimenpide ei voi olla lainvoimainen, jos se ei ole yhteneväinen näiden valtioiden perustuslaeissa tunnustettujen ja niissä turvattujen perusoikeuksien kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, kok. 1991 s. I-2925, 41 kohta).   Kansalaisten Suomen perustuslakiin 1999/731 kirjattuihin perusoikeussäännöksiin sisältyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksella turvatut oikeudet. Näihin voi vedota tuomioistuimissa tai viranomaisten käsittelyssä, ja niitä voidaan soveltaa muun lainsäädännön tulkinnassa ja rinnalla. Kansalaisten perustuslailla turvattujen perusoikeuksien toimeenpanot voidaan sopimuksien apuvelvoitteilla tietoisesti laiminlyödä ilman mitään oikeusseuraamuksia. Kansalaiset itse syyllistyvät apuvelvoitteiden laiminlyöjinä sopimuksissa laittomuuksiin, jota sopimusosapuoli tietoisesti hyväksikäyttää. Sopimusten riita-asioissa oikeusistuimissa apuvelvoitteiden laiminlyöjällä maksatetaan kaikkien oikeudenkäyntikulut ja omaisuus vaaditaan menetetyksi.

Ruotsinkielellä sopimuksen apuvelvoite EU oikeuden lojaliteettivelvoittein oikeuttaa metsänomistajat hakkuuttamaan metsät perustamansa ja hallinnoimansa metsänhoitoyhdistyksen lukuun tehdastoimituksina. Effet utilee EU tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ruotsinkieliset metsänomistajat välttyvät EU-oikeuden vastaiselta hankintahakkuiden 1964 verokäytännöltä. Tämän nojalla suomenkielisten metsänomistajien perustamat ja hallinnoimat metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat metsät laittomasta puunhankinnan kartellista sanktioitujen metsäyhtiöiden hakkuutettaviksi. Metsien hakkuista metsäyhtiöiden metsänomistajilla teettämillä metsänhakkuusopimuksilla siirretään metsäomaisuudensuoja metsäyhtiöille. Asetuksella (EU) N:o1025/2010 standardointi, tarkastus, sertifiointi ja valvonta ovat ohi kansallisen lainsäätäjän.   Kansallisen sopimusoikeusjärjestyksen mukaan metsänomistaja luopuu perustuslaillista metsäomaisuuden suojasta metsänhakkuusopimuksilla vahvimman oikeuden velvoittein sopimusosapuolelle. Metsänhoitoyhdistykset turvaavat metsänomistajilla teetetyillä blankko-valtakirjoilla metsäyhtiöiden oikeuksia metsänomistajia vastaan.

Metsänomistajien valtuutuksilla metsäyhtiöt tekevät metsänhakkuusopimuksilla hankkimista hakkuuoikeuksista Suomen metsäkeskukselle metsälain 1093/96 muuttamisesta säädetyn lain 1085/2013 14 § tarkoittamat metsänkäyttöilmoitukset. Näistä todetaan komissiolta laillisten metsänhakkuiden valvontaviranomaiseksi hyväksynnän hakeneen MAVI mukaan EU asetuksen 995/2010 edellyttämät lailliset hakkuut. Suomessa ILUC direktiivin 2015/1513/EU vastaisesti ei kirjata metsien hakkuuilmoituksiin ja metsäsuunnitelmiin nolla ammattisuojan omaavia metsänomistajia, metsätyöntekijöitä eikä metsäyrittäjiä. Metsänomistajille valmistettu metsäsuunnitelma laillisen toiminnan perusteena siirtyy metsäyhtiöiden vahvimman oikeuden suojaksi hakkuuoikeuksilla.   Metsäyhtiöt eivät päätä metsänhakkuusopimuksia metsänomistajien kesken vaan metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamilla hakkuukoneyrittäjillä. Metsänhakkuusopimusten päättämiset yksipuolisesti nolla ammattisuojan hakkuukoneyrittäjille teetettävillä puunkorjuun työntulossopimuksilla ovat direktiivin 2005/29/EY vastaisia kiellettyjä kaupallisia menettelyjä. Yksityismetsänomistajat eivät moiti puunkorjuun työntulossopimusta, koska puunkorjuun työurakkasopimuksen 25 % arvonlisäveron vähentämisen menetykset ja lakisääteiset työntekijäkustannukset olisi vähennetty metsänomistajien kantoraha-arvoista. Tämä uhka esti tuomarin valtuutuksin toimivia viralliset mittaajia puuttumasta puuraaka-aineen apteeraukseen koneellisessa puunkorjuussa työmittauksella valmistettujen puutavaroiden riita-asioissa.

Sopimuksen apuvelvoittein laiminlyönneillä metsänhoitomaksua maksavat metsäomistajat ryhtyvät metsiensä hakkuissa EY-tuomioistuimen 1974 päätöksen tarkoittamaan laittomuuteen. Sopimuksen apuvelvoitteilla ymmärtämättömiä hyväksikäyttäneet ammattitaitoiset vaativat sopimusosapuolina itse apuvelvoitteen laillisuusvelvoitteiden noudattamista velvoittavina sopimusehtoina. Koska apuvelvoitteiden sopimusehdot eivät ole läpinäkyviä ja ymmärrettäviä ennen sopimukseen ryhtymistä, ovat nämä sopimukset metsätaloudessa lain tasoisesti velvoittavan EU asetuksen 995/2010 oikeusvaikutuksien vastaisia. Metsänhakkuissa asetuksella sanktioitujen metsänomistajien itsekriminointisuoja estää syyllistämästä ja muita pakottamasta syylliseksi tai vilpittömän mielen omaavina vatimaan sanktioitavaksi oikeusistuimissa EU-asetuksen 995/2010 laiminlyönneistä.   Päätöksen N:o 283/1999/EY nojalla 95 prosenttisella rahoituksella kuluttajajärjestöt ovat vastanneet yhteisön tason kuluttajapalvelujen ja –tuotteiden standardointien kehittämisistä. SGEI-palveluissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan turvaamat markkinavoimien EU-oikeuksien vastaiset sopimuspetokset sisältävät kuluttajapalvelut ja –tuotteet rahastetaan asiakkailta ilman laillista kuluttajasuojaa. Kaikki ilman EU-oikeuksia olevat kansalaiset rahoittavat verovaroista ja EU-oikeuksien rikkomukset sisältäviä palveluja ja tuotteita hankkiessaan EU-oikeuksien rikkomuksissa ulkomaalaisia edunsaajia. SGEI-palvelujen yhtiöittämiselle kunnallinen rakennusvalvonta myöntää julkisilla varoilla tai julkiseen käyttöön EU asetuksen 995/2010 vastaisesti markkinoille hakatusta CE/FSC/PEFC-tuotemerkityistä puutavaroista valmistettujen rakennusten käyttöönotot.

Suomessa ei kukaan ole metsätaloudessa ansainnut omaisuuttaan direktiivin 2014/42/EU edellyttäminen oikeusvaikutuksin ilman valtavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksyttyjä ammatinharjoittamisten hyväksyntöjä. Direktiivin käänteisen todistustaakan velvoittein asianomistajien tulee vaatimuksesta osoittaa hankkineensa omaisuutensa EU-oikeuksien vastaisesti valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Valtio ei voi olla apuvelvoitteiden sisältämien EU-oikeuksien laiminlyönneissä edunsaaja, koska EU-oikeuksien vastaiset omaisuuksien hankinnat ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Edunsaajina ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan, EU:n Perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 12 artiklan ja perustuslain 1999/731 13 § nojalla perustetut yleishyödylliset yhteisöt, jotka turvaavat vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksyttyjen ammatinharjoittamisen oikeudet omaavien työntekijä- tai yrittäjäpalvelujen saatavuus.

Puunkorjuumestarit ry:n EU asetuksen 995/2010 nojalla valmistama laillisten metsänhakkuiden PUUNKORJUUMESTARIT due diligence-järjestelmä takaa CE-/FSC-/PEFC puutavaroissa ja –tuotteissa asiakkaiden kuluttajasuojan metsänomistajien FSC-/PEFC-tuotemerkintäoikeuksilla. Metsänomistajan vahvimman oikeuden suoja edellyttää vaatimusta käytettäväksi vastavuoroisesti direktiivin 2013/55/EU edellyttämiä muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjen ammatinharjoittajien palveluja metsänhakkuissa ja –hoidoissa. Brittiläisen 3 i omistaman Inspecta Oy jääviys 23.06.2016 Brexitin takia metsäsertifiointien ja puun alkuperähankinnan sertifioinnit tulee auditoida PUUNKORJUUMESTARIT due diligence-järjestelmän mukaan EU asetuksen 330/2010 artikla 6 velvoittein. 

Lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavan EU asetuksen 995/2010 mukaan metsästä markkinoille toimijoiden tuli varmistaa 3.3.2013 lähtien FSC-/PEFC -tuotemerkittyjen puutavaroiden ja -tuotteiden laillisuudet. Metsänomistajat ovat 2000 lähtien vakuuttaneet markkinoille FSC/PEFC-tuotemerkittyjen puuraaka-aineiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä kotoisin. Nyt EU-asetuksen 995/2010 oikeusvaikutuksien tuli varmentaa puutavaroiden olevan laillisesti markkinoille hakattu. Suomalaiset metsänomistajat ovat esteellisiä varmistamaan laillisten metsänhakkuiden due diligence-järjestelmän tai vastaavuuden sisältämää kansallista lainsäädäntöä FSC/PEFC-metsäsertifioinneilla. Metsänhoitoyhdistyslailla 534/1998 metsänhoitoyhdistyksien hallitukset pakkositouttivat metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat PEFC-ryhmämetsäsertifiointiin. Metsähallitus neljänneksen metsänhoitomaksua maksavana metsänomistaja on hyväksynyt moittimatta metsänhoitoyhdistyksen yleishyödylliseen pakkojäsentoiminnan.  

EMAS asetuksen 761/2001 I-A.3.2 mukaan ympäristötodentajien velvoitteisiin kuuluu organisaatioiden EMAS hallinta- ja ympäristöjärjestelmän osalta NACE 02.02 : Forestry and logging related service activities toimialakoodin mukainen laillisuuden valvonta.

Laillisten metsänhakkuiden due diligence-järjestelmän sisältämä kansallinen lainsäädäntö voitiin varmentaa metsänomistajien hyväksymällä FSC-/PEFC metsäsertifioinneilla. Suomessa PEFC-metsäsertifiointi on auditoitu lakisääteisten metsien päätehakkuista johtuvien lakisääteisten metsien uudistamisissa ja uuden metsän kasvun turvaamisissa tukkimetsien tuottokausiksi. Puun alkuperähankinnan sertifikaatit oikeuttavat metsäyhtiöt puunkorjuussa valmistettujen puutavaroiden FSC-/PEFC-tuotemerkintään. Tytäryhtiöinä toimivat sahaajat eivät osta puutavaroita ilman FSC-/PEFC-tuotemerkintää, koska näistä jalostettujen liikevaihto on 20 % sanktioitu. Sahaajat ovat maksaneet 2000-luvulla metsänomistajille vuosittaisista noin 2000 milj. € arvoisista kantarahatuloista 80 % tukkipuista. Maatilallisten kunnissa verolautakunnissa vuosina 1922 – 2005 perimän metsäveron tukkipuunarvoilla painotus pakotti metsänomistajat kasvattamaan metsät tukkipuiksi. Valtio perii perintöveroa tukkimetsien tuottokausien perustein. Haitallisen ilmastonmuutoksen rajoittamisessa tukkimetsien puuraaka-aineen sitouttama hiili on ainoa hiilinieluarvoja sisältävä puuraaka-aine.  

Vuosittaisella 2000 miljoonan euron kantoraha-arvojen vaihto-omaisuusedulla suomalaiset kolme suurinta sahaaja ovat hankkineet maailman johtavimmat sahaajien markkina-asemat Euroopassa. Suomalaisten sahaajien Saksassa hakattavista tukkipuista sahaamien sahatavaroiden kaksinkertainen hiilinieluarvo suomalaisiin sahatavaroihin verrattuna estää harhauttamasta saksalaisia kuluttajia suomalaisten sahatavaroiden hankkimiseen. Sahauskapasiteetti Saksassa on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. EU:n markkina-alueella vähähiilinieluarvoista suomalaista sahatavaraa uhkaa syrjäytyminen kaksinkertaisen hiilinielu arvon sisältävään Keski-eurooppalaiseen sahatavaran käyttökohteissa. Suomalainen sahatavara hakeutuukin EU:N ulkopuolelle vähempiarvoisilla markkinoille ostajien hyväksikäytetyiksi.

Suurin kansantaloudellinen tappio EU-oikeuksien vastaisesta metsin hakkuuttamisesta oli kotimarkkinoilla toimivan rakennus- ja puusepänteollisuuden liiketoiminnan tuho. Valtion avoin vahingonkorvausvastuu estivät näiden rahoittamiset, koska tämä vastasi laittomasti kotimarkkinoille hakatun puutavaran jalostuksista kuluttajatuotteiksi. Suomessa ruotsinkielisten ammatinharjoittamisen oikeuksia ei ole kansallisesti lainsäädännöillä eikä työehtosopimuksilla laiminlyöty, koska ruotsinkielellä olisi loukattu ruotsalaisten ammatinharjoittamisen oikeuksien itsenäisenä yrittäjänä. Ruotsinkieliset hankkivat Suomesta itselleen alihankintayritykset, joiden tuotteet nämä markkinoivat vientiin.

Alvar Aallon tuotteita valmistanut Artek- yritys siirtyi ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventus AB:n omistukseen vuonna 1992. Proventuksen rahoittajiin kuuluvat Nobel-säätiö, ruotsalaisia eläkevakuutusyhtiötä ja suuria eläkekassoja kuten Ericssonin, Electroluxin ja Volvon eläkekassat. Aallon muotoilun lisäksi Artek edustaa muun muassa Ilmari Tapiovaaran, Tapio Wirkkalan, Eero Aarnion ja Juha Leiviskän huonekaluja ja valaisimia.

Valtion metsäomistuksesta vastaavan Metsähallituksen 1993 rekisteröimään puutuotesarjaan perustuva liiketoiminta oli lakkautettava sisämarkkinoiden vastaisena. Japania myöden markkinoitu pohjoisen puuraaka-aineesta valmistettu puutuotesarja olisi ollut kuluttajille myyntituote. ttps://en.trademarks.directory/view/FI50199300004628A

”Finnish Design” -käsitteen maailmalle juurruttanut kultakausi himmeni vähitellen 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin syntyi uusia huonekaluteollisuuden tähtimaita. Suomalaisen huonekaluteollisuudenkin vientiluvut kasvoivat ulkomaisten yritysten löydettyä suomalaiset alihankkijat. Suomen muotoilu ja huonekaluteollisuus jäivät kansainvälisellä tasolla vähemmälle huomiolle. http://www.puusepanteollisuus.fi/tietoa-toimialasta/huonekaluteollisuuden-historia/

SGEI-palvelujen yhtiöittämiselle kunnallinen rakennusvalvonta myöntää julkisilla varoilla tai julkiseen käyttöön EU asetuksen 995/2010 vastaisesti markkinoille hakatusta CE/FSC/PEFC-tuotemerkityistä puutavaroista valmistettujen rakennusten käyttöönotot. Suomessa ILUC direktiivin 2015/1513/EU vastaisesti ei kirjata metsien hakkuuilmoituksiin ja metsäsuunnitelmiin nolla ammattisuojan omaavia metsänomistajia, metsätyöntekijöitä eikä metsäyrittäjiä.

Metsäyhtiöiden metsäkeskuksilta hankkimat lailliset metsien päätehakkuuoikeudet eivät ulottuneet lakisääteisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten toimenpiteisiin. Näistä vastuussa ovat metsänhoitoyhdistykset, joilla oli säädetty lakisääteinen liiketoimintamonopoli. Metsänomistajat eivät voineet vähentää 1922-2005 metsien päätehakkuista johtuvia vieraalla teetettyjen lakisääteisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten toimenpidekustannuksia metsäveroistaan. Metsänhoitoyhdistyksien lukuun talkootöissä ja työllisyysvaroilla työllistetyillä työttömillä työnhakijoilla jäivät työllistämisistä maksetut lakisääteiset työtapaturmavakuutusmaksut työturvallisuuden rahoittamiseksi ja palkkasumma ammattitutkintojen hankkimiseksi saamatta.

Metsänhoitoyhdistyksien liiketoiminnassa tarvittava halpatyövoiman saatavuus turvattiin vuosina 1995 – 2020 EU:n rahastojaksolla työttömien metsätyöntekijöiden työttömyyseläkeputkella. Metsänhoitoyhdistyksien liiketoiminnassa tarvittava halpatyövoiman saanti turvattiin metsänomistajien lukuun teetettävissä koneellisen puunkorjuun kilpailukyvyn edellyttämissä hakkuiden ennakkoraivauksissa. Metsänhakkuissa työoikeuden alaisten metsänomistajien omaan luukuunsa ½-vuotistyöllistetyillä tai yrittäjillä teettämillä vuosittain sadoilla tuhansilla hehtaareilla teetetyillä ennakkoraivauksilla varmistettiin metsien päätehakkuiden avohakkuuttamiset. Ilman metsänhakkuussa ja -hoidossa laillista työllistämistä on estetty suomalaiselle metsätyövoimalle hyväksyttämästä metsänhakkuissa ja –hoidoissa muilla jäsenmailla ja komissiolla vastavuoroisesti  ammatinharjoittamisen oikeuksia.

Metsänhoitoyhdistysten liiketoimintatuotto maksimoitiin yksityismetsien avohakkuuttamisella, jotka vuoden 1992 Kioton ilmastosopimuksen mukaan ovat ensimmäiset 20 vuotta hiilipäästö. Metsänomistajille markkinoitu keinollisesti uudistettujen metsien 15 vuota lyhyempi tukkipuun tuottokausi turvasi metsien avohakkuuttamiset. Tänä päivänä lyhyt tukkipuun tuottokausi estää parhaimpien sahatavara-arvojen kaupat. Tietoisesti laatupuun kasvatukseen liian harvaan istutetut mäntymetsät oli tarkoitus laaduttaa uudistusalueilla kasvavilla lehtipuilla. Koska lehtipuut eivät ole edes olleet 60-luvulta lähtien vientiin perustuvan metsäteollisuuden tarvitsemaa markkinapuuta, olisivat taimikonhoidon laiminlyönnit olleet uhka koko kansantaloudelle. Taimikonhoidossa käytettävillä laillisesti ammattitaidottomilla työttömillä työnhakijoilla mäntypuiden laaduttaminen lehtipuilla jätettiin tietoisesti metsänomistajien vastuulle. KEMERA-lailla 1094/96 lähtien metsäomistajille maksetun kaksinkertaisen julkisen tuen vastikkeeksi työttömillä työnhakijoilla raivautettiin lehtipuut pääsääntöisesti maahan.  

Direktiivin 2001/42/EY oikeusvaikutuksista säädetyn lain 200/2005 nojalla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomessa kasvoi (Varmola, METLA/585, 1996) tutkimuksen mukaan yksityismetsien 9 milj./ha pinta-alasta noin puolella istutettuja mäntymetsiä energia- ja kuitupuuta. Tuloksien mukaan näitä ei kannata tukkimetsiksi kasvattaa varsinkin, kun nämä tuottivat odotettua enemmän energia- ja kuitupuuta. Vuosittaista metsäveroa maksatettiin tukkipuun kasvatuksen arvoisesti 2006 asti.  

Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO:n vuoden 2006 julkistamilla metsänhoitosuosituksilla metsäorganisaatioiden laittomasti vajaatuottoisiksi uudistetut metsät hakkuutetaan 50 -vuoden tuottokauden mukaan. Metsien kaksi 50-vuotista tuottokautta kasvaa energia- ja kuitupuuta ilman tukkipuuta lähes saman määrän kuin yksi 100-vuotinen tukkipuun tuottokausi. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) edeltäjän metsäntutkimuslaitoksen (METLA) mukaan metsistä voidaan kestävästi vuosittain hakata 3-4 ydinvoimalan energiatuotantoa vastaava määrä puuta energiatuotantoon. Suomessa metsäteollisuuden uusinvestointien halpa puuraaka-aine varmistetaan metsien avohakkuuttamisella julkisin varoin tuettuina ja uudistettaviksi 50-vuotisiksi tuottokausien metsiksi. Valtio tukee 50-vuotisten metsien puuraaka-aineiden kasvatusta, koska bioenergia- ja biomassatuotteista kotimarkkinoilla voidaan periä arvonlisäveroa ym. veroja toisin kuin viennistä.   Metsänomistajien moittimatta metsänhakkuusopimuksilla siirtynyt metsistä valmistettu metsäsuunnitelma toteutetaan metsäyhtiöiden toimivaltana 50-vuotisina tuottokausina. Hakkuut lisäävät 50 % vuotuista keinollisesti uudistettavan avohakkuualueen pinta-alaa 180000 ha. Metsien hiilitaseen mukaan 50-vuotisena metsien kasvu 20 m3/ha kasvukaudessa hiilinieluja tarkoittaa avohakattuna vastaavan määrän hiilipäästöjä. Metsänomistajien yhden hehtaarin 50-vuotinen nettotuotto kantoraha-arvoissa kuitataan yhden vuoden hehtaarin hiilipäästökustannuksina. Metsien 50-vuotinen tuottokausi ei ole PEFC-metsäsertifiointiin oikeuttava.

Ministeri Tiilikainen valehteli julkisesti komissiolle, että Suomessa metsistä energiaksi tuleva puuraaka-aine tulee metsätalouden sivuvirroista. Huonompilaatuinenkin männyn tukkipuusta olisi arabimaiden markkinoilla valtava kysyntä, jos ja kun sodan tuhoja ruvetaan korjaamaan. Mäntykuidusta viiden euron nettohinnan sijasta 20 euroa netto kuutiolta olisi kohtuullinen, kun vielä metsät uudistettaisiin luontaisesti avohakkuita vähäisemmillä hiilipäästöillä. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/sahatavaran-vienti-nousi-kohisten-1.157260

Maa- ja ympäristöministeri Tiilikainen vältti direktiivin 2014/24/EU1 ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuksien oikeusvaikutukset SGEI-yhtiöittämällä lailla 234/2016 metsähallituksesta tämän vastuulla olevien valtion metsien hakkuut. Suomen 5,47 miljoonaa kansalaista syyllistyvät valtion metsien omistajina Metsätalous Oy:n lukuun nolla ammattisuojan hakkuukoneyrittäjillä EU-asetuksen 995/2010 vastaisesti puunkorjuussa valmistamien puutavaroiden markkinoille saattamisesta vaadittaviin sanktioihin. Sopimuksien apuvelvoitteissa lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavien EU-asetuksien toimivallan ja hallintolain 434/2003 vastaisesti syyllistytään tietoisesti petokseen salaamalla työntekijöiden ja yrittäjien muilla jäsenmailla ja komissiolla vastavuoroisesti hyväksytettävät ammatinharjoittamisten oikeudet.