Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?

Sunnuntai 15.2.2015 klo 12.16

Euroopan neuvoston mukaan Suomessa maksetaan liian pieniä minimitukia.

Euroopan neuvoston mukaan Suomessa maksetaan liian pieniä sosiaalitukia. Vähävaraiset hakevat lisäapua kolmannelta sektorilta, kuten leipäjonoista.

Euroopan neuvoston mukaan Suomessa maksetaan liian pieniä sosiaalitukia. Vähävaraiset hakevat lisäapua kolmannelta sektorilta, kuten leipäjonoista. (JARNO JUUTI)

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Neuvosto tutki Suomen tilanteen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SSOS) tekemän järjestökantelun aloitteesta. Suomen omiin maaraportteihin neuvosto on reagoinut armeliaammin.

– Tämä on yllättävää siinä valossa. Nyt yhtäkkiä tulee tällainen tyly ratkaisu, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylitarkastaja Jaakko Ellisaari sanoo.

– Tämä on selvästi huomautus Suomelle, että meidän täytyy tarkastella järjestelmäämme vähimmäisturvan osalta, hän myöntyy.

”Ei ymmärretä”

Suomi joutui nuhteluiden kanssa melkoiseen kastiin. Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä – sekä yllättäen Suomi ja Ruotsi.

Ellisaari suhtautuu selvitykseen skeptisesti ja huomauttaa, ettei komiteassa ole Suomen edustajaa.

– Voi olla, että pohjoismaista mallia ei enää ymmärretä riittävällä tavalla. Ehkä se on eksoottinen monen huippujuristinkin silmissä.

Seuraavaksi päätös etenee Euroopan neuvoston ministerikomiteaan maaliskuun lopussa. Siellä Suomi esittää oman näkemyksensä ratkaisusta ja komitea päättää, miten Suomen tulee reagoida puutteisiin.

”Eihän sillä elä”

Järjestökantelun tehneen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SOSS) varapuheenjohtaja Eila Sundman on huojentunut komitean päätöksestä. Valtion virkamiehen puolustelut eivät yllätä.

– Teimme kantelun jo vuonna 2012, ja valtion vastaanotto on ollut alusta asti tyly. Vastaukset, mitä valtion edustajilta saatiin, olivat ylimalkaisia ja aina myöhässä. Tiedossa oli, ettei ministeriö ole kiinnostunut siitä, miten tätä asiaa parannetaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtavana sosiaalityöntekijänä työskentelevä Sundman on nähnyt läheltä sen, millaisiin ”inhottaviin pyörteisiin” sosiaalitukia tarvitsevat joutuvat.

– Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä.

Myös tukien hakeminen on Sundmanin kokemuksen mukaan hankalaa.

– Niitä joutuu monelta eri luukulta nyhtämään, ja prosesseissa kestää. Se on ongelma, koska esimerkiksi työttömäksi joutuneen pitää pystyä maksamaan vuokra heti.

Sundmanin mielestä Suomen maine sosiaalisen tukiverkon mallimaana alkaa olla kyseenalainen.

– Kyllähän se tiedetään, että hyvinvointivaltiota on jo monta vuotta purettu.

 

ETVK kommentti

Joudumme jatkuvasti puuttumaan oikeusloukkauksiin joissa edes perusturvan minitasoa toteuteta.  Harkitsemme parhaillaan tiedottamista euroopan neuvostolle tämän, pahimman ongelman laajuudesta.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden asenteet köyhiä kohtaan ovat Pohjoismaiden tylyimmät. Heistä noin 30 % mielsi köyhyyden yksilön omaksi viaksi. Muut pohjoismaalaiset sosiaalityöntekijät eivät näe ihmisissä itsessään juuri lainkaan syytä vähävaraisuuteen. Asenteisiin vaikuttaa se, kuinka kauan ja kuinka paljon köyhyyttä sosiaalityöntekijä on nähnyt työuransa aikana. Kokemus auttaa ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden.

Tutkimukseen osallistui 5000 henkeä. Vastaajat, joilla on sosiaalityöntekijän koulutus, syyttivät harvemmin köyhiä itseään kuin vailla koulutusta olevat. Koulutetut syyttivät sen sijaan epäoikeudenmukaista yhteiskuntaa. Se on ymmärrettävää koska koulutukseen liittyy opintoja yhteiskunnallisista rakenteista. Tutkimuksen tekivät Helena Blomberg, Johanna Kallio ja Christian Kroll.

Toimeentulotukien osuus suomen bruttokansantuotteesta on noin  3 – 4 promillea. Kaikki toimeentulotukimenot ovat yhteensä noin 700 miljoonaa euroa.

Jyrki Saari

LUE MYÖS

Sosiaalietuuksiin pettynyt mies: ”Pitävät niukin naukin hengissä”