
Vain alle neljännes avoimeen työpaikkaan palkattu on ollut työttömänä työnhakijana.
Jotkut sosiaalityöntekijät kiristävät perusturvan epäämisen uhalla vain osa-aikaista ammatinharjoittamista saaneen luopumaan kokonaan työstään. Näin ohjataan, vaikka ammatinharjoittaja saisi hankittua itsenäisesti edes osan elatuksestaan.
Sosiaalityöntekijän tulisi ohjata asiakas vain lisätyön hakuun ja päinvastoin kehottaa pitämään ”kynsin ja hampain” kiinni olemassa olevasta työstään. Kokonaan työttömyys heikentää työnsaannin mahdollisuutta entisestään melko nopeasti ja todella paljon. Varsinkin yli 50 vuotiaan on mahdollisuudet putoavat käytännössä olemattomaksi monilla aloilla. Kaikkiaan työnhakijoita Te-toimistoissa on yli 600 000 joista työttömiä työnhakijoita on TEM mukaan noin 350 000. Tänään 10.3.2016 avoimia paikkoja on 16 641.
Ei voi välttyä mielikuvalta, että yksilön ansiotyö on sivuseikka ja hänet ohjataan sosiaalitoimessa vasiten kunnan ja valtion keskenäisen rahataloussiirtojen instrumentiksi. Tällaisella lyhytnäköisyydellä julkishallinto tuskin säästää mitään koska yksilöt tuppaa masentumaan ja sairastumaan, jos heidän mielipidettään ja elämäänsä ei kunnioiteta. Sairaskulut onkin sitten jo paljon suuremmat.