Virkailija saattaakin toimia kuin neuvottelun vastapuoli koettaen antaa rahaa ja muuta apua mahdollisimman vähän tai ei lainkaan.

Näin ollen aina ei edes minimiapu ole toteutunut, vaan oikeutta viimesijaiseen toimeentulotukeenkin on loukattu vetoamalla ”sisäisiin ohjeisiin”.

Jotkut kansalaiset kokevat, että toimeentulotuen KELA-siirto on pahentanut tilannetta ainakin siinä mielessä, että nyt asiakas ei edes pääse tapaamaan päätöksen tehnyttä virkailijaa henkilötasolla.

Virheellisistä tt.tukipäätöksistä ovat kansalaiset vuosikausia tehneet valituksia 1. päätöksen tehneelle,
2. johtavalle sosiaalityöntekijälle, 3. sosiaalilautakuntaan,
4. hallinto-oikeuksiin, joista sitten on saatu ratkaisut (useiden kk kuluttua). Lisäksi on olemassa eduskunnan oikeusasiamiehen tai -kanslerin kannanotot.

Hyvän hallintotavan katsotaan edellyttävän muun ohella viivytyksettömyyttä. https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-on-hyv%C3%A4-hallintotapa?fbclid=IwAR3ib0zy_xHU2gzl3p2rbpPsNqNlWUb6Iy0gbSRJVFSx1sWtAH4UDOMY8dQ

Ei tuo ainakaan tosiasiallisesti toteudu, jos heti 1. päätöksen tehneet eivät tarkasta suoraan hallinto-oikeuksien päätöksistä ja oikeusasiamiehen kannanotoista vastaavan tapauksen ratkaisuita.

ETVK, Jyrki Saari, asiamies